torstai 25. tammikuuta 2018

Kaikenmoista.


 Heipodeipo! Mitäs jos torstain kunniaksi kuulumisia.

Instaa päivitän aktiivisesti, mutta kerrotaas vähän tarinoita instakuvien takaa. Viime viikolla Posti oli suuressa viisaudessaan päättänyt muuttaa blogini nimen tyylikkäästi Monnulaksi. Tuli sentään perille, vaikka nimi lennossa vaihtuikin. Ah, Posti se on osaava laitos kaikin puolin. Ennen joulua mulla kääntyi kolme (!!) pakettia takaisin lähettäjälle, koska Postista ei vaan ollut tullut yhden ensimmäistäkään hakuinfoa. Jotenkin luo suunnatonta luottamusta...eiku. Mä en ymmärrä sitä ideaa, että ne painattaa Postiset-lehteä, jota jaetaan joka päivä ja sitten hommat pissii tätä tahtia muuten. Rahaa tärvätään aivan väärään paikkaan. Meidän postinkantajakin jakelee postia miten sattuu. Just eilen tuli naapurirapussa asuvan miehen palkkalappu meille. Mietin vaan kuinka paljon meidän postia menee jollekulle muulle. Mutta osaa ne pankitkin. Meidän 4,5 -vuotias sai pankista kirjeen, missä kerrottiin ottamaan yhteyttä palvelunumeroon, mikäli herää kysymyksiä uusista tiliehdoista. Jokin aika sitten hän sai kirjeen missä valittiin jotain uutta tyyppiä jossain edustajistovaaleissa. Siellä postituksen hoitaa ilmeisesti joku robotti, koska en halua uskoa, että joku ihan oikea ihminen lähettää lapselle tällaisia? Mietin jo hetken, että soitetaan piruuttaan Mimpen kanssa siihen numeroon ja laitan neidin kysymään kiperiä tiliä koskevia kysymyksiä 😂 Voi maailman hulluus sanon minä.



Sunnuntaina meillä kävi pitkästä aikaa kylässä koirakaverimme Simo. Simo ja meidän neiti kun ovat hyviä ystävyksiä keskenään. Simppa on kyllä varsin valloittava persoona ja niin tutun oloista tuhinaa, pöhinää ja puuppailua oli ilmassa Simpan ollessa meillä. Tuli niin ikävä meidän jo 5 vuotta sitten edesmennyttä Brunoa. Muistaako joku vielä meidän mopsia? Varmaan pidempiaikaisemmat lukijat ainakin. Puhuttiin, että varmaan jossain vaiheessa pitää se koira hommata, koska meidän neiti on aivan koirahullu. Ja rotu lienee luultavasti mopsi tai sitten ranskis. Mutta siihen asti on ihanaa, että Simo käy välillä meillä ja me Simolla. Saa vähän tuhinaterapiaa.


Lapseni löysi kätköistään viikonloppuna vanhan Viewmasterin ja mun vanhat kiekot siihen. Oma Viewmasterini kun otti ja hajosi jokin aika sitten. Onneksi kirpparilta löytyi vastaava masiina, ja vieläpä kelpo hintaan. Nyt on neiti katsellut Scooby Doota, Karvista, Aristokatteja, Smurffeja ja Prinsessa Ruususta tällä ehdalla 80-luvun laitteella. Kyllä se nykylapsikin vielä osaa, vaikka ihan antiikkiahan tämä lelu onkin. Oliko sinulla Viewmaster lapsena?


Ja sitten hei tämä. Kuva on otettu viime lokakuussa, mutta on nyt ajankohtainen. Kuka tunnistaa paikan? Kyllä -Brinkhallin kartanon piha Turussa. Kävimme viime syksynä hyvän ystäväni kanssa kartanon mailla kävelyllä, ja juttelimme samalla tottakai Hovimäki -sarjasta. Ystäväni on ihan sarjan hc-fani. Itse en koskaan sarjaa katsonut silloin kun sitä aikoinaan telkkarista tuli (1999-2003), mutta onneksi ystäväni lupasi lainata koko sarjan mulle. Hänellä kun se on DVD:nä.

Aloitin sarjan katsomisen viime viikolla ja siinä sitä sitten oltiin; totaalisessa Hovimäki -koukussa! En ymmärrä ollenkaan miksi en ole katsonut sarjaa silloin kun se on alunperin tullut? Tuotannosta näkee, että sarja on tehty 20 vuotta sitten, mutta ah, se tarina! Ja ne hahmot! Vaikka tarina on fiktiivinen, historialliset tapahtumat ovat kuitenkin faktoja. Ja se ajankuva ja ne kaikki puvustukset ja sanonnat. AI ETTÄ! Mä olen ollut aina historiafriikki ja just 1800-luku ja 1900-luvun alku kiehtoo ihan älyttömästi. Turun Linnassakin voisin käydä vaikka monta kertaa vuodessa. Olen katsonut muutamia jaksoja yhdessä meidän neidinkin kanssa, joka nuoresta iästään huolimatta tuntuu olevan myös hyvin viehättynyt sarjan tarinaan. Hän jaksoi katsoa kanssani peräti kaksi jaksoa ihan putkeen, seurasi tarkkaan ja kysyi välillä jotain henkilöhahmoista. Mutta hän onkin sellainen vanha sielu, sen olen tiennyt jo kauan :)

Katsoitko sinä joskus Hovimäkeä? Mitä pidit?

Semmoisia kuulumisia tänne! Jatketaan taas sunnuntaina juttuja!
Kivaa alkavaa viikonloppua kaikille :)


12 kommenttia:

  1. Postin toiminta on totisesti heikentynyt viime aikoina. Mullakin on mennyt paketteja sinne ja tänne, ja saa tarkkana olla, että ehtii hakea paketin postista ennen kuin se singahtaa takaisin lähettäjälle (säilytysaika taitaa olla viikko nykyään), koska mitään varoituksia ei enää nykyisin tule. Eikä kyllä mitään ilmoitusta saapuneesta paketista. Itse pitää ennakoida ja tietää mitä joku saattaa olla lähettämässä. Perin juurin stressaavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aina tulee olla lähetyskoodi, millä itse seurata pakettia :( Todella surkeaa toimintaa!

      Poista
  2. Ei kannateta noiden rotujen jalostusta eihän...? "Söpö"tuhina kertoo vain sairaasta koirasta. Nämä kyseiset lyhytkuonoiset rodut ovat niin pitkälle jalostettuja vain ihmisen itsekkyyden takia. En sano tätä pahalla mutta pyydän harkitsemaan tarkkaan ja ottamaan kunnolla selvää asioista jos kyse on tietämättömyydestä,ennen lopullista päätöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi sekä huolenpidostasi. En sano tätä myöskään pahalla, mutta kannattaa myös ottaa asioista selvää ennen kuin tulee kommentoimaan näistä asioista. Me olemme täysin tietoisia rodun sairauksista ja ei, tuhina ei ole söpöä. Me olemme entisiä mopsin omistajia, ja mikäli olet seurannut blogiani pidempään, tiedät tämän asian. Me olemme myös rescue-toiminnan kannattajia, tämäkin asia on täysin julkinen blogissani. Mopsi, joka meille tuli aikoinaan, oli rescuekoira. Sitä ennen meillä on ollut myös rescuekoira, sekarotuinen tyttökoira Venäjältä.

      Minulla on ollut koko elämäni, syntymästäni asti, kissoja ja koiria. Nyt viimeinen 5 vuotta on ollut ensimmäistä kertaa lemmikitöntä aikaa, mutta vain siksi, että meille syntyi 5 vuotta sitten kesällä lapsi. Emme halunneet ottaa hänen vauva-aikanaan rescuekoiraa, sillä niihin koiriin saattaa liittyä paljon haastetta, ja jokainen vanhempi tietää, että niin liittyy lapsiinkin. Haluamme antaa tyttömme kasvaa ja kehittyä, ennen kuin otamme koiraa perheeseen, jotta hän on tarpeeksi iso ymmärtämään lemmikin tärkeyden ja myös ottamaan vastuuta sen hoitamisesta.

      Ensisijaisena ajatuksena meillä on tulevaisuudessa edelleen rescuetoiminta, sillä ne koirat ovat jo olemassa ja tarvitsevat kotia, huolenpitoa, rakkautta ja hoitamista. Joten ei, kyse ei ole tietämättömyydestä, eikä varsinkaan välinpitämättömyydestä, saati itsekkyydestä.

      Poista
  3. Ihanaa että teillä on tuollainen koirakaveri! Simppa vaikuttaa vallan symppikseltä :)

    Mukavaa loppuviikkoa ja parempaa postionnea! <3

    VastaaPoista
  4. Hyvä juttu! Koiranhankintanne tuntuu olevan siis hyvällä pohjalla :)!

    Tarkoitukseni ei ollut mitenkään hyökätä, ja en myöskään katsonut aiheelliseksi kahlata koko blogia alusta loppuun ennen kun uskalsin kommenttia kirjoittaa jotta olisin varmasti tiennyt kaiken koirahistoriastanne, koska ei ollut tarkoituksena väittää kyseessä olevan tietämättömyyden, siksi kirjoitin lauseeseen sanan JOS. Aihe herättää tunteita ja voin olla aika huono jäsentämään kirjoituksiani ettei tulisi hyökkäävää vaikutelmaa mutta tämä ei ollut tarkoitus. Halusin vain varmistaa. Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen entisenä mopsin omistajana tottunut -ja rehellisesti sanottuna hieman kyllästynytkin- siihen, miten ihmiset tulevat kertomaan miten sairas rotu on kyseessä. Rodun terveydelliset heikkoudet ovat varmasti tiedossa kyseisten rotujen omistajilla, joten siksi on vähän hassua, että niistä tullaan erikseen mainitsemaan. Ja oletusarvoisesti ihmiset kuvittelevat, että kaikki näiden rotujen omistajat sekä rotuja harkitsevat eivät ole tietoisia, eivätkä ota asioista missään vaiheessa selvää. Ovat vain itsekkäitä paskiaisia, jotka haluavat ruttunaamaisen koiran itselleen, välittämättä siitä koirasta mitään. En tietenkään osaa sanoa muuta kuin omasta puolestani, mutta mikäli on hankkimassa mitä tahansa rotua, on päivänselvää, että siitä rodusta otetaan selvää ja kasvattajista myös. Liiallisella jalostustyöllä on pilattu monta muutakin rotua kuin vain nämä ruttukuonot.

      Tämä aihe on tosiaan tunteita herättävä, mutta kuten itsekin totesit, kannattaa asioista ottaa selvää. Tämä pätee myös ennakkoluuloihin ja olettamuksiin.

      Kaikkea hyvää myös sinulle!

      Poista
  5. Sama täällä joulun alla sain lapun niin, että paketti oli jo palautettu. Ihanaa tämä viikon noutoaika. Tänään hain Sokoksen tilaukseni pakettiautomaatista, joka ei ollut mahtunut pakettiautomaattiin sisätiloihin oli lykätty kylmän parkkihallin tilojen pakettiautomaattiin. Sano mun sanoneeni, siis kroppavoidekin oli ihan kohmeessa ja sen rakenne oli muuttunut ja mitäköhän tuoksun kestoisuus tykkäsi olla vuorokauden jääkylmässä. Ei tajua, laitoin Sokokselle palautetta, että sanokaa nyt sinne Postiin, ettei kosmelähetyksiä ulkotiloihin, voi jummi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tuo on niin käsittämätöntä! Kuka vastaa jos tuote on pilalla? Ei ainakaan Posti! Mä olen sinne eräätkin reklamaatiot naputellut, ja yhteenkään en ole saanut vastausta. Great! Mä olen sitä mieltä, että Postin monopoliasema tulisi murtaa ja kilpailua olisi tervettä saada. Matkahuolto ja muut kuljetusfirmat voisivat hyvin lähteä kilpailuun mukaan. Posti voi sitten jatkaa vaikka nurmikoiden leikkuuta tai Ikean huonekalujen kokoamista :D

      Poista
  6. Mut on pelastanut monta kertaa postin omat sivut, jonne voi siis kirjautua ja sieltä näkee (lähes kaikkien) kotimaan postipakettien liikkumisen. Olen joskus kirjautunut sisään ja hoksannut, että paketti on postissa vaikkei siitä ole tullut muuta ilmoitusta :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)