torstai 3. elokuuta 2017

Itsensä kohtaaminen.

Hurmaava blogiystäväni Fanni haasteli minut kertomaan mistä tykkään itsessäni ja mistä en tykkää. Riemastun aina näistä haasteista, joita mulle heitetään ja niin myös tästäkin. Kun aloin pohtia tätä aihetta, huomasin, että tämä ei ole todellakaan helpoimmasta päästä oleva pähkinä.

Mulle itsensä kehuminen on äärimmäisen vaikeaa. Nyt puhutaan siis tyypistä, jonka on hyvin haasteellista ottaa minkään valtakunnan kohteliaisuuksiakaan vastaan. Joten kyllä -kyseessä on todellinen haaste minulle. Luettelo niistä mistä EN itsessäni pidä, on sitten taas kovinkin helppo toteuttaa. Sad but true, laulaa Metallicakin. Ihminen ei pysty rakentamaan monissakaan vuosissa itselleen itsetuntoa takaisin, kun sitä ei ole nuorena rakennettu. Tai jos onkin, niin silloin se on romutettu. Huomaan edelleen ja aina vähätteleväni automaattisesti, jos joku sanoo mulle jotain kohteliasta tai kehuu mua. Oletpa tehnyt hyvää ruokaa! - No, tämä on nyt vaan tämmöstä jotain pientä, ei mitään ihmeellistä.  Hei, oletpa sä nätti tuossa kuvassa! -No, meikillä saa ihmeitä aikaan.

Nämä on mun perusreagointeja siihen jos joku kehuu mua. Syy siihen on, että en voi enkä osaa ottaa sitä tosissaan jos joku kehuu mua jotenkin. Olen koko elämäni ajatellut olevani riittämätön, en koskaan tarpeeksi hyvä, en missään nimessä kaunis, aivan liian pyöreä...liiaksi tätä ja liian vähän tuota. Ei koskaan sopiva. Tiedän, että en tosiaan ole yksin tämän tyyppisten ajatusten kanssa. Tiedän monia ihmisiä, joilla on täysin samat ajatukset kuin mullakin. Ja kun katson heitä, mietin että miksi ihmeessä. Muut näkevät ehkä paremmin sellaisen mitä itse ei tiedä olevan olemassakaan.

Tosi surullista, että meillä suomalaisilla on niin huono itsetunto, vaikkei tätä nyt ihan voi tietenkään yleistää. Mutta tosi monella kuitenkin sellainen paskemman sorttinen on. Johtunee kait siitä, että meidät -tai ainakin mun sukupolvi ja muutama mua ennenkin- on kasvatettu niin, että jos kehuu, lapsi voi ylpistyä. Ja se se on kamalaa, tässä itku pitkästä ilosta -mentaliteetilla elävässä maassamme. Onneksi nykyajan kasvatuspsykologia on asiasta hieman toista mieltä. Lapsi saa terveemmän itsetunnon kun vanhempi on kannustava, kehuu ja on kiinnostunut siitä mitä lapsella oikeasti on sanottavaa.

Olen iän myötä yrittänyt olla itselleni paljon armollisempi ja koen, että olen siinä jossain määrin onnistunutkin, mutta sitten taas tulee päiviä kun tuntuu etten kertakaikkiaan ole kelvollinen mihinkään. Kaiketi tämä on elämän mittainen prosessi.

Ah, voisin kirjoittaa tästä aiheesta vaikka romaanin, mutta jos nyt kuitenkin mennään siihen ihanan Fannin antamaan haasteeseen ja katsotaan mitä saan listattua ylös. Fannista muuten puheen ollen, -hän on ihminen kenen soisin asuvan paljon lähempänä minua kuin mitä hän tällä hetkellä asuu. Emme ole tavanneet livenä kovinkaan montaa kertaa, mutta koen hänen kanssaan suunnatonta sielujen sympatiaa ja pidän hänestä aivan valtavasti. Ihailen suuresti Fannin tapaa puhua, kirjoittaa ja olla kertakaikkisesti tosi hurmaava ja niin älyttömän lahjakas. Eli sinä ihana Fanninen, otathan täältä ison virtuaalihalauksen vastaan! Mä tykkään susta niin että halkeen! :D


TYKKÄÄN!

Siniset silmät
Lähdetään liikkeelle ihan näinkin ulkomusiikillisella asialla. Jos minun pitää sanoa omasta ulkonäöstäni jokin hyvä asia, sanon aina silmäni. Silmäni ovat isot ja siniset. Niin siniset, että onpa niistä joskus minulle huomautettukin. Joskus nuorempana haaveilin ruskeista silmistä -koska kukapa sitä nyt osaisi arvostaa sitä mitä luonto on luonut. Käytinkin silloin ruskeita piilareita, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna en kyllä ole näyttänyt yhtään omalta itseltäni niissä. Sininen on mun värini ja siinä pysyn.

Äitiys
Koen olevani hyvä äiti. Minulla ei ehkä ole maailman pisimmät hermot aina, mutta olen tytölleni aina olemassa ja aina häntä tukemassa. Haluan kasvattaa hänestä paljon itsevarmemman ja terveemmällä itsetunnolla varustetun nuoren naisen kuin mitä itse koskaan olen ollut. Äitiys tulee minulta luonnostaan, vaikka joskus nuorempana olinkin aika varma etten ehkä halua lapsia ollenkaan. Mikken tavattuani ja elämän loksahdettua paikoilleen, halusin äidiksi. On tosi kliseistä ehkä sanoa, mutta lapseni on parasta mitä minulle on tapahtunut. Jos en olisi koskaan tullut äidiksi, olisin jäänyt paitsi todella paljosta, vaikka toki en olisi koskaan tiennyt sitä. Nyt kun tiedän miten ihanaa on olla äiti, en vaihtaisi tätä mihinkään.

Suuri sydän
Ajattelen aina muita ennen itseäni, enkä tee sitä mitenkään vastentahtoisesti vaan se tulee minulta luonnostaan. Otan muut ihmiset huomioon kaikessa mitä teen ja olen valmis antamaan omistani jos vaan pystyn. Ajattelen asioista niin, että jos itsellä on enemmän kuin omiksi tarpeiksi, silloin voi antaa muillekin. Minusta se on täysin itsestäänselvyys. Jos olisin hyvin rikas, lahjoittaisin rahaa tai auttaisin jotenkin muutoin sellaisia, ketkä sitä apua oikeasti tarvitsevat. Maailmassa vallitsee järkyttävä epätasapaino varallisuuden suhteen ja se surettaa minua.

Tarkkuus
Tämä voi olla myös se huono piirre -riippuu kuka tätä asiaa katsoo. Olen tosi tarkka ja järjestelmällinen. En kestä kaaosta laisinkaan enkä osaa olla nahoissani, jos jokin asia on epäselvä. Epävarmat tilanteet stressaavat minua todella paljon.

Pisamat
Minulle tulee kesäisin valtavasti pisamia kasvoihin ja pidän niistä. Minun mielestäni pisamat antavat ihmiselle persoonallista lookia ja tekevät kasvoista hauskan näköiset.

Luovuus
Olen luova ja tekijä. Rakastan askarrella, sisustaa, laulaa, valokuvata, kirjoittaa, piirtää...En ole yhtään pätkää matemaattinen, analyyttinen enkä tajua numeroista ja avaruusfysiikoista juurikaan mitään. Arvostan itsetehtyä todella isosti. Teen mielelläni ja annan lahjaksi.


EN ARVOSTA

Äkkipikaisuus
Tämän rakas mieheni mainitsi kun kysyin häneltä mistä hän ei pidä minussa. Tiesinkin, että hän vastaa tämän. Olen hieman äkkipikainen. Minun kohdalla se tarkoittaa sitä, että jos minussa painaa oikeaa ärsytysnappulaa, räjähdin jo. Kiihdyn nollasta sataan todella äkkiä ja enkä pidä siinä vaiheessa kynttilää vakan alla.

Pitkävihaisuus
Näppärästi ekasta kohdasta jatkumona tähän. Kiihdyn äkkiä, lepyn äärimmäisen hitaasti. Minun on suuttuessani vaikea leppyä nopeasti ja saatan myssyttää montakin tuntia omissa myrkyissäni. Tätä piirrettä olen pakostakin joutunut kohtamaan ja miettimään lapsen saatuani. Lapsen kanssa ei voi eikä saa olla pitkävihainen. Mikkelle voin helposti kiukutella päivän verran (jos oikein tulistun), mutta lapsen kanssa en pysty, ja hyvä niin.

Aurinkoa kestämätön iho
Vitsailuni kalpeasta ihostani on valitettavan tosia. Ihoni kestää aurinkoa -no, ei mitenkään. Ilman suojakerrointa palan heti ja lisäksi saan vesikelloille menevää aurinkoihottumaa. Että sellainen albiinon poikanen meitsi onpi. Ei kiva. Vähän paksumpi nahka ois jees.

Vartalo
Ai että, ikuisuusaihe. Liian pyöreä, liian sitä, liian tätä. En ole varmaan eläissäni ollut normaalipainoinen. En siis tiedä yhtään miltä se sitten tuntuu. Olin joskus teini-iässä ja nuorena aikuisena paljon hoikempi kuin esim. nyt, mutta silloinkin koin olevan kamalan paksu. Katsoessani nyt silloin otettuja kuvia minusta, en ymmärrä ollenkaan miten olen voinut nähdä itseni lihavana. En toki ole ollut mikään nirunaru, mutta tosi normaalin näköinen nuori nainen. Iän myötä sitä on oppinut tässäkin asiassa hieman armollisemmaksi. Enää en jaksa stressata jokaikistä muhkuraa ja senttiä. Niitä on ja ne sitten lähtee, jos lähtee.



Haa, taisin saada enemmän tykkää juttuja kuin en tykkää! Edistystä, sanoisin :) Tämä oli tosi hyvä haaste, sillä tässä tuli kohdattua omaa sisintään taas ja mietittyä syvällisemmin mikä tämä homman nimi on oman itsensä suhteen.

Kaipa mä ihan hyvä muija olen :) vikoineni kaikkineni.

Haastan mukaan Jusun, Mamman, Nannen ja Charming Nailsin! :)

Loppuviikko onkin taas taukoa, palaillaan ens viikolla taas kanavalle!

8 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta <3 sinä olet ihana juuri tuollaisena, tiesitkös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ihanainen <3 Voih, ihana, kiitos <3 ite oot!

      Poista
  2. Voi snuut. Menin nyt ihan sanattomaksi. Olet ihana. Ja tämä juttu on ihana. ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 <3 <3 <3 !!
      Ps. Meidän tarttis nähdä!

      Poista
  3. Olipa kiva postaus. Miten se onkin aina helpompi keksiä jotain hyvää itsestään? Sä kyllä selviydyit tästä haasteesta kunnialla.
    Kivoja vapaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei nappaa ihmeessä haaste mukaan, jos haluat <3

      Poista
  4. Sinulla on kyllä niin kauniit silmät ja suuri sydän kyllä välittyy ruudun toisellekin puolelle :) Olet ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, ihana, kiitos <3 <3 Itsekin olet ihana <3

      Poista

Kiitos kommentistasi :)