tiistai 23. elokuuta 2016

Viikingin kutsu.

Nimittäin Ville Viikingin. Yksi tämän kesän odotetuimmista reissuista oli laivareissu. Meidän neiti 3 vee on puhunut Viking Line Kissan (tunnetaan myös nimellä Ville Viikinki) tapaamisesta koko tämän vuoden. Hän rakastaa televiossa pyörivää Viikkarin mainosta missä kyseinen kissa hyppii 70-lukulaisen discomusan tahtiin.

Pakkohan sitä kissaa oli päästä katsomaan livenä ja niinpä me varattiin matka. Ajateltiin aloittaa tämä ruotsinlaivoihin tutustuminen piknik-risteilyllä. Siinä päästäisiin laivamatkailun makuun, mutta illaksi kotiin, kuten eräs toinenkin matkailuun liittyvä firma mainostelee. 3-vuotiaan kanssa se yö laivalla on ehkä vähän turha, joten onneksi on olemassa piknik.

Ihan kommelluksitta ei reissu kuitenkaan sujunut. Tai ainakaan lähtö. Menimme satamaan omalla autolla ja Isäntä yritti maksaa parkkimaksun koko päiväksi pankkikortilla. No se masiina oli jotenkin viallinen, koska se ei huolinut korttia keltään siinä samassa jonossa olevilta. Vieressä oli kyltti, että parkkiaikaa saa myös soittamalla (tai äpsillä). Mä soitin nroon ja sain ohjeet miten toimia. Juuri kun nauhoite oli luettelemassa toimintaohjeita parkkiajan asettamiseen, yhteys pätkäisi ja kuulin vain ...paina ruutunäppäintä. Painoin ja sitten kuului Kiitos, olet nyt asettanut maksimiparkkiajan, joka päättyy 23.8.klo 8.04. Voi p*rkele, että namaste vaan meille! Sanoin Isännälle, että nyt meillä on sitten parin viikon parkkiaika ja maksaa varmaan 150 euroa! Menin ihan stressiin koko asiasta. Noh, laivaan päästyämme soitin heti takaisin samaan nroon ja sieltä onneksi ystävällinen naisihminen kertoi, että ei hätää, parkkiajan saa päättymään soittamalla uudelleen heille kun oikeasti on lähdössä pois siitä parkkiruudusta. Huh!

No mutta sitten. Ilmeisesti tuo koko parkkimaksusekoilu lamautti aivoissani jotain, koska mennessämme lasten maailmaan Mimpe halusi ostaa itselleen Ville Viikinki -repun, en muistanut kassalla enää pankkikorttini tunnuslukua! Muistin kyllä kaikki siinä olevat nrot, mutta mikä järjestys? Ei mitään hajua. Tunnusluku on ollut sama varmaan kymmenen vuotta ja nyt yhtäkkiä en enää muistanut sitä. Ou jee. Yritin parilla eri vaihtoehdolla (joista toisesta olin 98 % varma, että tämä se on!). Ei ollu. No kortti meni lukkoon ja mua melkein itketti. Onneksi Isännällä oli kortti mukana, muuten ois tullut aika tyhjä reissu. Se pirun nelinumeroinen luku vaan yksinkertaisesti pyyhkiytyi päästäni pois. Hieno tunne muuten! Onko jollekulle muullekin käynyt joskus myös näin? Toivottavasti, koska muussa tapauksessa mulla on varmaan aihetta tutkituttaa pääni.

Tästä korttisekoilusta huolimatta teimme vähän ostoksiakin. Isäntä keskittyi Whisky-kokoelmansa kartuttamiseen ja minä tottakai nuuhkin kosmetiikat läpi. Olin etukäteen suunnitellut tyhjentäväni Bath & Body Worksin hyllyt Gracelta, mutta hinnat nähtyäni tulin toisiin ajatuksiin. En sinänsä kyllä yllättynyt korkeista hinnoista, nehän oli täysin arvattavissa. Harmi sinänsä koska sarja on tosi ihana, mutta en vain raaskinnut maksaa melkein kahtakymppiä yhdestä suihkugeelistä. Olin kuitenkin jo päättänyt, että en (varmaankaan) osta hajuvettä. No se päätös oli ja sitten se jo menikin menojaan. Koska BBW:t olivat niin ökyhintaisia, ajattelin että onhan tässä nyt jotain kosmea saatava! Mikä laivareissu se nyt olis jos ei mitään ostais! Joten ostin Lacosten Touch of Pinkin (postaus tulossa). Tuoksuhan on ikivanha, mutta se oli niin hyvässä tarjouksessa ettei voinut ohittaa. Loput ostoksemme olikin sitten karkkipainotteisia. Tosin niitäkin ihan maltillisesti, koska laivalla karkki vaan ei ole enää mitään edullista. Maista saa melkein edullisemmin.

Pääsimme vihdoinkin tsekkaamaan Viking Gracen. Isäntähän on ollut Gracea rakentamassa ja siksikin oli kiva päästä katsomaan miltä se näytti. Valitsimme risteilypäiväksi hääpäivämme. Tulipahan hääpäivän dinneri syötyä mukavasti laivan seisovasta pöydästä. Pitää muuten sanoa, että Viikkarilla on niin paljon paremmat ruoat kuin Siljalla. Olimme viime keväänä Siljalla ja ruoka oli aivan kauhea pettymysten kevätjuhla. Mutta Viikkari vetasi pisteet kotiin. Gracen buffa oli niin huisin hyvä, että lähdimme navat naukuen sieltä ulos.

Ruoka taisi mennä pahemman kerran isi-ihmisen päähän, koska istuessamme tanssiravintolassa syömisen jälkeen, hän kysyi minulta soiko tämä kappale meidän häissämme? Lavalla soitti humppabändi Lumilinna kappaletta Elämää Juoksuhaudoissa. Ilmeisesti meidät on vihitty Isännän muistikuvan mukaan joskus sota-aikana eikä suinkaan vuonna 2008, kuten minä asian muistan. Katsoin häntä aavistuksen pitkään, ohuelti kysyvä ilme kasvoillani. Tämä ilmeisesti riitti hänelle vastaukseksi, koska hän sanoi korvat luimussa minua nolosti katsoen, että eiiiii se tainnutkaan olla tämä....

Taistoihin tiemme kun toi, missä luotien laulu vain soi....Jooei. Ei se ollut tämä. Tosin mikäs siinä, onhan tämä biisi kuultu joskus aikoinaan Tenavatähdessäkin. Miksei siis myös hääbiisinä?
Mutta eihän sitä kaikkea voi muistaa. Annetaan isi-ihmiselle anteeksi vaikka ei meidän häätanssibiisiä nyt ihan oikein muistanutkaan.

Meillä oli tosi kiva matka. Neiti jaksoi yllättävän hyvin vaikka päikkärit jäivät välistä. Hän on todella helppo matkustuskaveri. Hän ei kitissyt eikä kiukuttellut vaikka taatusti väsymys painoi pientä ihmistä, varsinkin loppumatkasta. Tosin sitä ei kyllä huomannut ollenkaan, koska hän juoksi -siis kirjaimellisesti tosiaan juoksi- kaksi tuntia putkeen paluumatkalla Gracen tanssiravintolassa tanssilattiaa ympäri. Siellä oli muitakin lapsia tekemässä samaa eli juoksemassa ja ottamassa lattiaan heijastuvia värillisiä kuvioita kiinni. Neiti paahtoi siellä posket punaisina menemään ja nauraa käkätti kun oli niin hauskaa. Voi kunpa itselläkin olisi energiaa edes puolet siitä mitä tuolla pikkuihmisellä on!

Kivaa siis oli ja tässä joku kolmesataa kuvaa todisteena siitä :) Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja nyt vielä katsoa kuvatkin :D Mukavaa tiistaita kaikille!












































30 kommenttia:

  1. Olipa kiva reissupostaus. Lapsethan jaksaa juosta rinkiä vaikka aamusta iltaan, eipä olisi aikaihmisistä moiseen tai mistä sen tietää, kun ei ole tullut testattua...viime aikoina;)

    Minulla jokin aika sitten tuli täydellinen black out verkkopankkitunnukseni kanssa. Niin vaan pyyhkiytyi muistista pois juuri kriittisellä hetkellä, kun olisi pitänyt päästä äkillisesti pari akuuttia pankkijuttua hoitamaan, vaikka sama tunnus on ollut niin kauan kuin verkkopankkeja on ollut olemassa. Juuri sama juttu kuin sinulla, että muistin numerot sinne päin, mutten missä järjestyksessä. Kyllä tuli tuskan hiki ja itkukin taisi päästä... Onneksi pätkähti mieleen yks kaks seuraavana päivänä. Tällaista elämä on:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari :)

      Mä pelkään, että koska mä unohdan seuraavaksi verkkopankkitunnarini myös :D tästä pankkikorttisekoilusta viisastuneena kirjoitin tunnarit nyt ylös itselleni :D

      Poista
  2. Olipahan raju alku reissulle. Kuvissa kuitenkin näkyy onnellisen näköinen prinsessa.
    Ihanaa tiistaita Jonna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prinsessa oli onnellinen :)
      Kivaa keskiviikkoa Outi!

      Poista
  3. Kerran onnistuin unohxuksellani lukitsemaan työluottokortin. Työnantajaa vain nauratti kun jouduin tunnustamaan että uusi maksullinen tunnusluku olisi hankittava. "Kerrankin sullekin käy noin!"

    BBW:n suihkugeeli olen ostanut Yhdysvalloista joitain vuosia sitten, sitruunaruohon ja verbenan tuoksuinen oli ihana. Hinnat olivat kyllä paljon halvemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä näköjään sattuu yhdelle jos toiselle :D Huojentavaa!

      Joo Jenkeissä BBW:lla on ihan eri hinnat :( valitettavasti.

      Poista
  4. Itsellänikin on joskus kaupan kassalla tapahtunut totaalinen black out pankkitunnuksen suhteen, kun ei muista niin ei muista! Onneksi itsellänikin oli mies tällöin matkassa joka hoiti sitten maksun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että muillakin käy näin :D Ei tartte mennä tutkituttamaan päätä, ainakaan vielä :D

      Poista
  5. Et suinkaan ole ainoa tunnusluvun unohtaja. Just kuukausi sitten pyysin Laten käydä automaatilla mun kortin kanssa ja annoin sille ihan väärän tunnusluvun. Tai numerot oli oikein, mutta väärässä järjestyksessä.
    Ihana reissu teillä ollut! ♥ Laivalla on kiva käydä aina sillon tällön.
    Mullaki on vielä tekemättä postaus meidän päivä Tukholmassa -reissusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, hyvä! Huojentavaa kuulla :D

      Meillä oli kyllä kiva reissu :) <3
      Hei tee ihmeessä postaus :)

      Poista
  6. Mulla on kanssa tunnusluku unohtunut, menee just noin, että tulee ihan totaalinen tuulahdus aivoihin, ei mitään hajua. :D Laivalla karkkien hinta on oikeasti tosi korkea nykyisin, ennen tuli otettu reppukaupalla, mutta nyt tyydyn yleensä sellaisiin mitä on vaikeampi maista saada kuten Maltesers-pussiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huojentavaa, että muillakin käy näin :D

      Joo, karkki on sikahintaista siellä :(

      Poista
  7. Hajosin tolle Elämää juoksuhaudoissa! Olisi aika rankka ja kyyninen näin ihan häävalssiksi :DD

    VastaaPoista
  8. Oon tässä sunnitellut Tallinnan reissua (tosin kyllä vasta hamaan tulevaisuuteen, mutta kuitenkin) ja tämä vakuutti, että kannattaa tehdä se alustavan aikomukseni mukaan ruuan vuoksi Vikingillä :) seisovaa pöytää kohti siis... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ehdottomasti Viikkarilla! :) Paljon paremmat ruoat :)

      Poista
  9. Haha, mulle on kans käyny tunnusluvun kanssa noin, todella ärsyttävää. :D Onneks on lähimaksu nykyään jo käytössä useessa paikassa, tosin nyt kun sitä käyttää, niin ei enää pian tota tunnuslukua muista oikeestikaan.

    t. Kissis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä niin superärsyttävää ja samaan aikaan karseeta :D

      Poista
  10. Elämää juoksuhaudoissa :D
    Vaniljajäätelöt purskahti rinnuksille lukiessa ja nyt on sottainen paita :DDDDDDD
    Minun häissä olis toki voinut ton soittaakin niin kuin tulevaisuutta enteillen :D
    Ja juu, on unohtunut pankkikortin tunnusluku useampaankin otteeseen.

    VastaaPoista
  11. Voi ei mitä kommelluksia teillä! :D Onneksi toi parkkihomma oli selvitettävissä, kauheeta jos olis joutunut maksamaan ihan hillittömän summan turhasta parkkiajasta! :O
    Ja anteeksi, ei varmaan saisi mutta räkätin täällä ääneen tolle häätanssijutulle.. :'''D MIEHET!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei saa nauraa :D Muakin nauratti tää Isännän kommentti :D :D No niin just, MIEHET!

      Poista
  12. Muakin kutsuu Ville Viikinki, tosin eri laiva. Lähden ensi viikon perjantaina päivä Tukholmassa -risteilylle MS Gabriellalla. Viimeksi ollut 2006, joten innolla odotan. Ja Viking Linen hyviä puolia on myös tuon ruuan lisäksi se, että sillä pääsee niin ihanan lähelle Gamla Stania, helppo lähteä shoppailemaan maihin :)

    Ja joo, kyllä mullakin se kortin tunnusluku on välillä kateissa mielestä, samoin verkkopankkitunnus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sulla on pitkä aika viime kerrasta! :) Mukavaa reissua sulle <3

      Poista
  13. Juu on unohtunu luvut, ja siksi ne onkin tekstiviestinä puhelimessa...
    Kaikki itsemääritellyt tunnusluvut ovat syntymäpäiväni.
    Kiva laivareissu kaikesta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne varmaan munkin pitää ne tallentaa :D jos uudestaan käy vielä näin.

      Poista
  14. Voi kun teidän perheestä on kiva lukea postauksia, ootte niin mukavan oloisia!

    VastaaPoista
  15. Kerran Viroon lähtiessä unohdin pankkikortin tunnusluvun aivan täydellisesti. Mun piti nostaa rahaa matkakassaan aamulla ennen lähtöä, mutta en muistanut numeroa. Jessus kun se oli kauhistuttava tunne! Vuosia käytössä ollut sama numero ja yhtäkkiä täydellinen blackout enkä muistanut mitään. Jotkut vanhat, muiden korttien numerot pyöri päässä, mutta tämä ei millään. Mies nosti sitten rahaa tarpeeksi molemmille, joten tilanne hoitui.

    Reissun jälkeen etsin kotona läpi kaikki vanhat kirjekuoret, joissa niitä numeroita oli tullut ja onneksi löysin sen oikean. Oli aivan hirveä tunne ja luulin, että mulle oli iskenyt jokin aivosairaus ihan yhtäkkiä. Matkastressi kai vaan teki tepposet. Liikaa muistettavaa ja huolehdittavaa kun lähtijöitä oli monta, osa teini-ikäisiä, joista olin ottanut vastuun.

    Nykyään matkakassan käteisosuus tulee nostettua hyvissä ajoin, koska reissun ollessa jo päällä muisti tuntuu toimivan ihan ok :)

    Pikkulapset muuten nukkuu laivalla tosi hyvin, voin kokemuksesta sanoa. Väsyttävät itsensä ihan puhki, joten sitten uni maistuu ja aamulla on jännittävää herätä erilaisessa paikassa. Lapsilla on kuitenkin niin suuri luottamus aikuisiin, ettei ne reissussa pelkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huojentavaa kuulla, että muillakin on tällaista samanlaista pätkimistä tunnuslukujen suhteen :D

      Poista

Kiitos kommentistasi :)