perjantai 26. elokuuta 2016

Outoudet.


Bloggaajat ovat viimeaikoina tehneet noloja tunnustuksia tai jakaneet outoja faktoja itsestään. Tottakai minä kun muutkin, mutta koska olen aina vähän erilainen nuori, teen tämänkin omalla tavallani. Luvassa on siis nolouksia JA outouksia. Ehkä vähän avautumista, tunnustuksia ja hehkutustakin. Katotaan ny mitä mieleen tulee.


1. Mielestäni on ihan absurdia, että pari vuotta sitten (?) John Malkovich oli jossain produktiossa mukana, jota esitettiin Turun konserttitalolla. Siis Hollywood-tähti Turussa! Yhtä outoa -tai ehkä vielä oudompaakin- on se, että Metallica on joskus 80-luvulla ollut esiintymässä Tarvashovissa. (Kyseinen paikka sijaitsee Tarvasjoella, joka taas on pieni kyläpahanen Varsinais-Suomessa.) Siellä on kuulkaa James Hetfield laulanut Master of Puppetsia tarvasjoen nuorille. Samaan kategoriaan menee Nirvanan Ruisrock esiintyminen. Kurt Cobain Ruissalossa! Ööh, ei voi olla. Ja Jared Leton vierailu Emma-gaalassa parisen vuotta sitten. Näitä voisi jatkaa vaikka miten kauan.
Ajattelen maailmantähtiä ja leffastaroja jotenkin niin kuviteellisina hahmoina, enkä siis oikeina ihmisinä ollenkaan. Siksi mua aina jaksaa ihmetyttää jos joku niistä käy Suomessa. Ja etenkin Turussa! Weird! Sama kuin joku Voldemort tai Mikki Hiiri tepastelisi vastaan kadulla.

2. Saan joka kerta ämpäri kaupalla kuraa niskaani sanoessani tämän, mutta menköön nyt taas: En ymmärrä Lord of the Rings -fanittamista. Tai siis fanittamista itsessään tottakai ymmärrän, fanitanhan itsekin monia asioita, mutta en vaan tajua LOTR :in hienoutta. Yritin joskus sata vuotta sitten lukea kyseistä kirjaa ja enkä päässyt sataa sivua pidemmälle kun olin jo aivan myssy jumissa kaikkien  ziljoonien hahmojen ja paikan nimien kanssa. Elokuvista olen nähnyt kaksi ja kolmatta ei edes kiinnostele katsoa. Isäntä vetää aina sydänlääkkeitä sanoessani ääneen, että en jaksa kiinnostua LOTR:sta yhtään. Hänen mielestään puheeni ovat silkkaa rienausta. Mutku mä en vaan tajua sitä hommaa. Yleisesti ottaen tykkään fantasiasta, mutta LOTR ei vaan iske. Se on vaan jotenkin niin pitkäveteinen, sekava ja siinä on liikaa hahmoja. Ei jatkoon.

3. Kun ostamme höylättävää juustoa, en koskaan syö kahta ensimmäistä höylättyä siivua. Laitan ne aina roskiin. Tämä juontanee juurensa lapsuuteeni, jolloin päähäni on tullut mielikuva, että ensimmäiset palat juustoa sisältävät muovia. Kyllä vaan, -ehtaa muovia. Sitä samaa kamaa, josta useimmat ämpärit ovat valmistettu. En kyllä yhtään tiedä onko joku tosiaan uskotellut mulle tämän muoviasian ollessani lapsi vai olenko ihan itse kehittänyt sen päässäni. No joka tapauksessa en vaan pysty syömään ekoja höylättyjä siivuja. Kuolisin kuitenkin johonkin muovimyrkytykseen.



4. Mulla on ollut koko elämäni ajan päähänpinttymä, että musta tulee laulaja. Se on edelleen päässäni vaikka olen jo 40 ja se uravalintana alkaa olla todnäk taputeltu. Hulluinta tässä on se, että jos menisin lavalle laulamaan -sanotaanko nyt vaikka Voice of Finlandiin- todennäköisesti jäätyisin aivan täysin ja lauluni menisi nuotin vierestä. Jos nyt jotain ääntä ylipäätään saisin ulos suustani. Aina katsoessani VoF:ia tai Idolsia, ihastelen mielessäni niiden kilpailijoiden hermoja ja sitä miten putkeen kaikki menee. Mulla pettäis hermot ihan totaalisesti vastaavassa tilanteessa. Ja pääsisin johonkin tällaiseen potpuriin mukaan missä kaikki laulaa päin pepatsua. Siksi mun laulajan ura kukoistaakin ainoastaan täällä kotiseinien sisäpuolella ja etenkin silloin kun kukaan muu ei ole kuulemassa. Paitsi Mimpe. Hänen mielestään äiti laulaa ihanasti.

5. En ole yllytyshullu, en sitten ollenkaan. Mua lähinnä ärsyttää tuputtaminen ja tuuppiminen tekemään jotain mitä en todellakaan halua. Mulla ei ole mitään salaisia eikä julkisia haaveita hyppiä lentokoneista ulos tai tehdä mitään benjihyppyjä. En haaveile ralliauton kyytiin pääsystä enkä mistään nuorallakävelystä pilven piirtäjien välissä. Mä olen rehellisesti sanottuna niin nössö, että mua hirvittää kaikki tuollainen. Mun hurjin saavutus on kulkea Stokkan rullaportaissa pyörtymättä. En siis pysty ollenkaan samaistumaan Duudsonit -tyyppisiin sekoiluihin ja ajattelenkin aina, että onneksi en ole mikään julkkis, joka väkisin vedettäisiin tekemään jotain Posse-stunttia telkkariin.

6. Salaiset paheeni eivät ole enää niin salaiset jos kerron ne tässä. Mutta menkööt nyt ainakin yksi salainen pahe: Rakastan aina silloin tällöin mössiä Nutellaa suoraan purkista. Kyllä -olen vastenmielinen herkkupervo. Olen niin herkkuaddikti, että kotona pitää aina olla jotain herkkua. Olen lopettanut tupakanpolton ja enkä käytä alkoholia juuri ollenkaan, joten antakaa mun syödä karkkia. Se olkoon paheeni. Tai no. Mikäänhän ei ole pahe jos se tuottaa nautintoa.


7. Pyörittelen päässäni usein kaiken maailman kauhuskenaarioita ja luon kamalia uhkakuvia siitä mitä kaikkea voisi sattua. Yleensä ne skenaariot ovat tyyliin The Walking Dead eli ei mitään kovin realistisia ehkä useimpien ihmisten mielestä. Tempaannun helposti mukaan kaikkiin katastrofileffojen juoniin ja apokalyptisiin telkkusarjoihin (niinkuin tuo TWD). Mietin aina miten toimisin itse tilanteessa jossa toivo olisi jo melkein mennyt. Yleensä tulen siihen lopputulokseen, että varmaan kuolisin aika äkkiä, koska olen niin huono juoksemaan enkä kuitenkaan pääsisi karkuun mitään verenhimoisia zombeja. Puhumattakaan jostain luonnonilmiöistä! Maa nielisi mut varmaan ekana jos tulisi joku mannerlaattojen yllättävä siirtyminen. Semmoiseen rotkoon humpsahtaisin enkä ylös pääsisi, koska ne seinäkiipeilytunnit ovat jääneet ottamatta. Se on ahdistavaa ajatusleikkiä, mutta sen jälkeen on niin huojentava olo, että oma elämä onkin ihan tällaista tavallista. Ja koska asun Suomessa, josta muu maailma ei juurikaan tiedä mitään, joten ei ne zombitkaan tänne ensimmäisenä löydä. Onneksi.

8. Kun Isäntä on kotona, en koskaan pelkää. Mutta antakaas olla kun hän lähtee yön yli reissuun jonnekin. Johan alkaa kuulkaa möröt ja maahiset tanssia pitkin nurkkia. Kaikki paikat rapisee sekä paukkuu ja kaikki Mimpen ääntä pitävät lelut piippailevat keskellä yötä yksinään jossain laatikon pohjalla tai vilkkuvat jossain nurkassa. Kerran tässä hänen Minni -potkuautonsa soitteli sävelmiä itsekseen keskellä yötä ja päästeli jarrutusääniä. Ei muuten siinä aamulla klo 04.00 välttämättä tule mieleen ekana, että siitä on varmaan patterit loppumassa. Ehei. Kyllä se on joku poltergeisti kun sitä autoa siellä vinguttaa.
Kun Isäntä on yön yli reissussa, silloin tulee mieleen myös kaikki kauhutarinat ja kauhuleffojen juonet. Huvittavinta tässä on se, että mieleeni ei koskaan tule pelätä mitään murtomiehiä tai raiskaajia (jotka olisivat ehkä realistisempia pelättäviä). Ei ei, -mä pelkään mörköjä. Näitä pelkoja ei onneksi yhtään ruoki omituiset tapahtumat joita kodissamme on viime aikoina ollut. Tässä jokin aika sitten menin nukkumaan ennen Isäntää ja hän jäi pelaamaan hetkeksi vielä pleikkaa. Havahduin hereille hänen kömpiessään sänkyyn ja sanoessaan minulle: Sä kävitkin vessassa vähän aikaa sitten, onko sulla maha kipeä? Ihan viaton kyssäri, mutta ainoa vaan etten ollut käynyt vessassa. Se kuka se sitten oli, onkin varmaan toinen juttu. Että tervetuloa meille yökylään.


9. Eräs asia joka saa minut näkemään kirkkaanpunaista on ns.kirpparipölöt. Se on ihmisryhmä, joita voisin lyödä tuolilla naamaan. (Noin niinkuin teoriassa, en oikeasti. Koska en ole mikään väkivaltainen persoona.) Kirpparipölöihin kuuluu kaikki kirppareilta tavaraa varastelevat tyypit sekä myös ne kaikki, jotka myyvät a) rikkinäisiä b) paskasia c) ilmaiseksi saatuja juttuja (esim. kaikki mainoskrääsät). Unohtamatta kosmetiikkaa! Etenkin niitä avattuja ja jo useamman vuoden vanhoja kosmetiikkoja. Eniten v*tuttaa paskasia ja rikkinäisiä lasten vaatteita myyvät kirpparipölöt. Jos niskassa lukee Me & I, Polarn o Pyret, Pomp de Lux, LINDEX (!) niin tottakai siitä voi pyytää vähintään vielä kympin vaikka alkuperäisestä väristä ei olisi jäljellä kuin muistot. Ja vaatteet joiden etumuksessa on koko ruokaympyrä edustettuna kauniina tahroina. Olen paasannut kirppariraivoani joskus täällä blogissanikin ja taas näköjään raivoan. Mutta mun verenpaine nousee kun näen jotain kirpparipölön touhua.

10. Jos vierailen jossain vieraassa kaupungissa, mietin aina voisinko asua siellä. Toistaiseksi Turun seudun lisäksi olen kokenut, että voisin asua Helsingissä tai Hämeenlinnassa. Tosin olen niin vannoutunut turkulaine (vaikka asunkin Raisiossa), että en aio muuttaa täältä pois. Ikinä. Ellei ole ihan pakko. Rakastan Turkua ja tunnen nämä mestat täällä niin hyvin. Tämä on minun sieluni koti. Toinen sieluni koti on New Yorkissa, jossa tosin en ole koskaan käynyt, ainakaan tässä elämässä. Tosin olen vahvasti sitä mieltä, että jossain edellisessä elämässä olen, koska tunnen siihen kaupunkiin jatkuvaa kaipuuta.


11. Rakastan perinteitä. Jouluna tulee lähettää joulukortit ja tehdä tietyt joulujutut, kuten käydä haudoilla, syödä kamalasti suklaata, juustoja ja muita herkkuja. Muihin noudattamiini perinteisiin kuuluu vapputorilla käynti, juhannuksena saaristossa ajelu ja uutena vuotena tortillojen syöminen. Tykkään, että tietyt asiat pysyvät samoina vuodesta toiseen enkä halua muuttaa niitä. Itseasiassa olen todella monessa asiassa muutosvastainen, mutta se on ihan oma lukunsa se. Haluan myös, että lapsemme oppii meidän omat perinteemme ja vaalii niitä omassa elämässään myöhemmin. Joulun rakastaminen on yksi sellainen hyvin tärkeä asia. Koen niiden ihmisten puolesta surua ketkä sanovat etteivät ole jouluihmisiä. Miten joku ei voi olla jouluihminen! En ymmärrä. Joulussa on niin paljon ihanaa ja hyvää. Koenkin aina joulun jälkeen pientä masista, että joulu on ohi. Teen jonkinasteista surutyötä jopa.

12. Vaikka olen jossain määrin materialisti ja keräilijä, nautin suunnattomasti siitä, että saan heittää tavaraa pois tai laittaa sitä kierrätykseen. Kesälomamme aikana siivosimme Isännän kanssa keittiön, eteisen ja vaatehuoneen kaikki kaapit ja lipastot ja voi sitä riemun määrää, jota koin kantaessamme muutamia säkillisiä kamaa roskiin ja toisia taas kierrätykseen. Tuli todella puhdistunut ja vapautunut fiilis. En ole lähtenyt mihinkään kommari (konmari? mikä lie onkaan) hömpötykseen mukaan, koska mielestäni ihan omalla järjelläkin pärjää näissä siivousasioissa. En koe tarvitsevani mitään opusta kertomaan mitä saan omistaa ja mitä en. Heitän pois/kierrätän sen mitä en tarvitse ja sen mitä tarvitsen, se löytyköön jatkossakin kaapeistani ja laatikoistani.



 13. Joskus nuorena tyttönä miesihanteeni oli vahvasti bodarityyppinen. Mitä enemmän oli äijällä lihaksia, sen parempi. Nykyään sellainen ylipumpattu miestyyppi ei säväytä YHTÄÄN. Itseasiassa tekee häijyä katsoa bodattujen tyyppien käsivarsia, joissa suonet ovat paksuja kuin mopon bensaletkut. Hyiiiii! Olen niin kukkahattutäti, että en ymmärrä tätä nykyajan fitnessvouhotusta ollenkaan. Siinä, että pitää itsestään huolta, liikkuu, syö oikein ja elää terveellisesti ei ole mitään väärää eikä pahaa -päinvastoin! Mutta fitnesstyypeillä se treenaushössötys menee vähän yli, ainakin mun vinkkelistä katsottuna. En vaan ymmärrä sellaisen elämän hienoutta jossa syödään salaattia vesikastikkeella ja aamusta iltaan vedetään rahkaa ja raejuustoa sekaisin. Kaikki kunnia niille ketkä jaksaa, itse en jaksa. Haluan nauttia elämästä. Ja hyvästä ruoasta. Ironista on muuten, että Bull Mentula sanoo ihmisiä sairaan näköisiksi. Ei oo ukko vissiin paljon peilien edestä kulkenut viime aikoina.



Tämmösiä tänään. Omia outouksia, tunnustuksia, noloja faktoja, hehkutuksia ja mitä vaan olis kiva kuulla myös teiltä rakkaat lukijat! Kommenttilootaan vaan ripittäytymään, olkaa hyvä :D

Kivaa viikonloppua!

46 kommenttia:

  1. Heh :D Ihania paljastuksia ja outouksia!

    Joihinkin pystyn samaistumaan täysin.

    VastaaPoista
  2. Heh, täällä kans yks joka ei ymmärrä Taru sormusten herrasta -hehkutusta. Ostin joskus sen kirjan kirppikseltä. Paksu kuin synti. Kaksi kertaa sitä aloitin lukemaan. Toisella kertaa pääsin sivulle 20, kun olin jo tippunut kelkasta. Toisella kertaa pääsin sentään sivulle ehkä 150. Mutta sitten tuli ihana pentu-Viski ja pelasti mut pälkähästä repimällä kirjan pieniksi kappaleiksi. Ei harmittanut tippaakaan. Yhtään leffaa en ole nähnyt, enkä edes aio katsoa.

    Ja sama, meillä nuo juustoköntsän ekat siivut menee aina koiralle! :D Ei vaan pysty syömään.

    Täällä tunnustautuu myös yksi mörköpelkuri! :) En myöskään pelkää mitään murhaajia tai raiskaajia. Jotenkin kuvittelen olevani niin kova mimmi, että pistäsin sellaset idiootit pakettiin alta aika yksikön. Ja sitä paitsi mulla on koira joka ei päästä ketään muuta miestä mun lähelle kun tuon mun oman mieheni. Mutta ne möröt.... :0 Kuka mua niiltä suojelee, ei kukaan. Mulla on aika hyvä "mörkötutka" ja luojan kiitos meidän kodissa ei (kop kop) kummittele!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan huojentavaa, että maailmasta löytyy joku muukin kuka ei ole saanut luettua sitä loppuun :D

      Hei me ollaan niin samiksia näissä mörköjutuissakin!

      Poista
  3. Olen lukenut kaikki Lord of the Rings kirjat ja oot kyllä oikeassa, että niistä voisi hyvin leikata pari sataa sivua pois ilman että juoni kärsisi mitenkään. Ja ne henkilöhahmot on ihan mahdottomia. Pahinta on, ettei hahmot, jotka kuolee, pysy kuolleina vaan ylösnousee 500 sivua myöhemmin ja tietysti eri nimisinä. Pitäis olla muistiinpanokirja käden ulottuvilla, josta vois tarkistaa, kuka tuo hahmo on ja koska se kuoli ja mikä sen entinen nimi oli ja mikä sen uusi nimi on ja onko se jossain välissä ehtinyt ylösnousta aikaisemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhee! En mä edes tiennyt, että siellä on vielä tuollaistakin! Se Tolkien oli ihan kipeä kaveri :D

      Poista
  4. Mies tuo turvallisuutta, sitä komppaan. Paljon samoja oitouksia löytyy myös minulta <3

    VastaaPoista
  5. Minä en piittaa Harry Pottereista, Star Warsista, Star Trekistä, enkä kyllä LOTR:stakaan. Boring!
    En ikimaailmassa olisi yötä yksin kotona. Jos ukkeli olisi jostain kumman syystä poissa kotoa yön yli (mitä hän ei koskaan ole), niin menisin vaikka hotelliin yöksi. Yö yksin ok-talossa on jo ajatuksena liian karmiva. En suostu.
    En ole yhtään perinneihminen. Minulle kaikki päivät ovat kutakuinkin samanarvoisia, en juhlista esim. vappua, juhannusta, uutta vuotta, mitä niitä nyt onkaan. Joulu on ainoa johon hieman panostan, mutta jos eläisin yksin, skippaisin myös sen.
    Mukavata viikonvaihdetta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, omakotitalossa olisi vieläkin varmaan karseampaa viettää öitä yksin :D

      Poista
  6. Muahhahhaa, en muista milloin olisin viimeks lukenut näin osuvaa ja hauskaa tekstiä heti aamusta 😂😂 Jaan sun kanssa ainakin ykkös-, kakkos- ja kolmos-kohdat! 😁 90-luvun alussa oli aivan SAIRASTA et Vanilla Ice tuli Turkuun esiintymään!!! Turkuun!!!! Ei voi olla totta 😄😄 Siellä sitä sitten Typhoonissa kökötettiin ja katottiin monttu auki sitä ameeriikan ihmettä. Muistaakseni oot itsekin kirjottanut tästä jossain kirjauksessasi 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaaa, kiitos ihana! :D <3

      Juu, siellä Vanilla Icen -konsertissa minäkin olin :D Money well spent! :D :D

      Poista
  7. Heippa! Mulla on kanssa tuo ensimmäisten juustosiivujen "syömäkielto" Edamia oli ennenmuinoin punaiseen vähän kuin vahaan pakattuna ja se pari siivua piti höylätä ettei vahaa tullut suuhun. Jääneen päälle tuo vanha tapa kenties. En ole jouluihminen, rakkaan yllättävä kuolema aaton aattona vuosia sitten, joten joulusta meni se tietty tunne sen myötä. Joulun koen todella ahdistavaksi ja surulliseksi ajaksi. Ja hei oikeesti, Bull Mentula (TWD kamaa), pelkäisin jos tulis pimeellä vastaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entisenä jouluhulluna allekirjoitan täysin tuon, miten jouluista tulee ahdistavia. Multa on kuollut kaksi lähiomaista, jotka olivat aina joulunvietoissa mukana ja heidän mukanaan heidän perheensä jäseniä. Näiden omaisten kuoltua mun jouluista katosi se hartaasti vaalittu taianomaisuus ja nyt joulunaika on vain jono päiviä, jotka on pakko sietää ja elää läpi.

      Poista
    2. No jotain tällaista vahajuttua mäkin muistelisin! :D

      Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että jos jouluun liittyy rakkaiden ihmisten poismenoa, eihän se juhla enää miltä tunnu. Se on täysin ymmärrettävää :(

      Poista
  8. Hih, ihana!<3 Todellakin jaan kirppariraivon. Aina kun menen kirpparille, suutun jossain vaiheessa. Olen todennut, että misantropia alkaa tuntua kutkuttavalta filosofialta.:D:D

    Jee perinteille! Olen myöskin perinteiden ystävä. Jouluna varsinkin tietyt jutut on pakko toteuttaa aina. Lumiukko, Joulupukin kuuma linja, ruokailu aina viiden aikaan, joku riita pikkuveljien kanssa. Viimeinen toteutuu aina, vaikkei haluttaisi, kumma juttu...:'D

    Mutta miten joku ei tykkää LOTR:ista on mulle mysteeri. Maailman paras kirja ja leffatrilogia! Leffat on katsottava ainakin pari kertaa vuodessa. Oot kyllä kiva silti!<3<3;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu! Aina siellä on joku joka myy jotain mikä saa mut raivon partaalle! :D

      Haha, joo meilläkin oli pentuna broidin kanssa supertarkkaa, että kummallakin oli tasan sama määrä paketteja. Ai kamala jos toisella oli ykskin enemmän. Se oli maailmanloppu se :D

      Ihana, kiitos! :D Mä tykkään susta, vaikka tykkäätkin LOTRista :D <3

      Poista
  9. Samaistun täysin kohtaan 2. Kirja löytyy kirjahyllystä, mutta muutamasta lukemisyrityksestä huolimatta en ole päässyt juurikaan alkua pidemmälle. Erehdyin myös menemään leffaan katsomaan jotain osaa niistä elokuvista ja katselin lähes koko ajan kelloa loppumista odottaen. Elokuva oli pitkä kuin nälkävuosi ja mulla oli lisäksi kamala vessahätä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin muistelisin, että kärsin kaameasta pissahädästä tokan leffan ajan. Se teki elokuvasta vieläkin pidemmän :D

      Poista
  10. Tulipa tuosta kirppisraivosta mieleen, että bongasin muutama viikko sitten Marimekon pallopaidan, jossa oli ihan hirvittävä reikä ja hintaa kuitenkin 6 euroa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tätä! Kyllä merkkitavarasta voi pyytää mitä vain vaikka se olis rikki, likainen ja kaikin tavoin käyttökelvoton. Huoh näitä ihmisiä! Murrrr!

      Poista
  11. LOTR, oi kyllä! Olen ehkä 20 sivua jaksanut lukea kirjaa, siihen se sitten jäikin :D Leffat menee taustameluna, mutta en vaan jaksa keskittyä niin paljon, että jakaisin niitä pitkiä leffoja katsoa ihan ajatuksella.

    Kohta 1, samaistun. Olen käynyt suht monilla keikoilla ja silti _aina_ tulee semmonen "ei se oikeasti voi olla tuossa just nyt" -tunne. Ei vaan mene miun pollaan se, että julkkikset on oikeita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei julkkikset olekaan oikeita, ei ne vaan voi olla :D

      Poista
  12. Hih :D samaistun juustojuttuun, mä en halua syödä sitä ekaa palaa kun siinä on se ällö, oudolta maistuva pinta :) Lord Of The Ringsit ja Harry Potterit menee niin yli hilseen, en ymmärrä enkä jaksa edes katsoa sellaisia. En muuten pitänyt siitä Outcast-sarjasta. Katsoin ehkä puolet jaksoista ja sitten se jäi. Walking Deadia odotellaan, se jäi niin jännään kohtaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei meilläkin on monta jaksoa sitä Outcastia boxilla eikä oikein kumpaakaan kiinnostele katsoa sitä :/ Siinä on jotain mikä ei vaan toimi.

      TWD alkaa 24.10 :)

      Poista
  13. Hahah, nää oli hauskoja! :D Ja sulla on niin rempseän hauska tyyli kirjoittaa, että se vielä kivasti värittää näitä juttuja hauskemman kuuloisiksi :)

    VastaaPoista
  14. Olipa ihana postaus! Toisten outouksia ja nolouksia on aina ihana tirkisellä! :D Usko tai älä niin samaistuin noista tosi moneen! Etenkin tuohon LOTR-hommaan... en vain tajua sitä hypetystä. En toisaalta ole muutenkaan mikään fantasian ystävä että sinänsä... En ole koskaan ollut kiinnostunut myöskään Potterista. :D Kumpaakin olen yrittänyt katsoa ja tykätä mutta kun ei niin ei! :D
    Lisäksi tuo fitness -homma on niin oma lukunsa. Mä rakastan syömistä! Mikään ei ehkä oo niin ihana tunne kuin se kun on ihan hirrrrvee karkinhimo ja sitte saa namuja suuhunsa! Omnomnommm... :D :D :D Mieluummin otan pienen (tai isomman...) vararenkaan vyötärölle kuin kituuttaisin nälkäisenä. Ihana sana muuten toi herkkupervo! Mä oon just sellanen! :D Ootko koskaan maistanut suklaan ja lakun yhdistelmää? Ohhhh... I would die...
    ♥___♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei täällä joka rakastaa syömistä! Ei tulis mitään jos pitäis vaan rahkaa syödä. Ja jotain rasvatonta ja sokeritonta vielä kaiken lisäksi. Juuei.

      Laku + suklaa on maailman paras yhdistelmä! <3 <3

      Poista
    2. Tiedätkö... meidän pitäis joku kerta järjestää jotkut kahdenkeskiset syömingit! :'DDDDD ♥

      Poista
  15. Hihii :D Nämä olivat hauskaa luettavaa - ja täytyy myöntää että useammankin kohdalla nyökyttelin kovasti eli osui ja upposi myös tänne xD

    VastaaPoista
  16. Fitnessbuumista, kirpparipölöistä ja konmari kommarista olen täysin samaa mieltä, mutta perinteitä en omassa elämässäni noudata mitään. Inhoan joulunaikaa enkä muutenkaan halua tehdä mitään mikä ei tule täydestä sydämestä ja omasta halusta.
    Tulevan joulun tulen hyvin tod.näk. viettämään yksin, mikä on toisaalta haikeaa, mutta on siinä se hyvä puoli että saan tehdä siitä oman näköiseni ilman mitään "koska näin kuuluu olla" perinteitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulusta voi tehdä täysin oman näköisen <3 Joillekin ne ovat perinteet ja toiselle jotain muuta :)

      Poista
    2. Mäkin inhoan kaikkea "näin ruukataan tehdä" ja "kaikkihan näin tekee" -juttuja. Argh! Minä en tee!

      Poista
    3. :) jos ei tunnu omalta jutulta, niin silloin ei missään nimessä pidä tehdä niin <3

      Poista
  17. Tämä oli hauska postaus:) Kuva Bullista tosin ei. Onko tuo enää edes todellista... Viekää ny joku sille rahkaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tee säkin tämä <3 :)

      Voi Bull. Hän on kyllä niin kamalan möykky noin niinkuin ihmiseksi.
      http://scontent.cdninstagram.com/t51.2885-15/e35/13259639_1738916996392651_490010364_n.jpg?ig_cache_key=MTI1NDQ4NjcwNzM2ODEyNDkxMg%3D%3D.2

      Poista
    2. No kävi mielessä, että voisi tehdä jossain vaiheessa. Ainakin äkkiseltään tuntui megavaikeelta keksiä noita outouksia :D

      Poista
    3. Juu, ei se helppoa olekaan :D mutta siks tää onkin HAASTE :D

      Poista
  18. Määkään en ymmärrä LOTrin fanitusta, tai Harry Potterin tai oikeastaan minkään. Siis semmosta fanitusta, että hommaa fanikamaa hulluna jne. Juusto, mulle opetettiin lapsena, että päällimmäisiä siivuja ei saa syödä, koska muovi tai jotain, en muista sen tarkemmin. Ja joulu. Mää en oo jouluihminen. En ymmärrä ollenkaan, että miksi parin päivän takia pitää häärätä ja häslätä ja siivota ja koristella ja kaikkea muuta turhaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ni! En ole siis suinkaan ainoa kenelle on tätä muoviasiaa tuputettu :D

      Poista
  19. Preach!! LOTR on aina ollut minullekin niin kaukana lähestyttävästä/tunteisiin vetoavasta sarjasta, että olin niin iloinen kun sanoit samaa :D Narniat ja muut "keskiaikalohikäärmeet" fantasiat (ja scifit)ei löydy mun hyllystä.

    Itseen vetoaa enemmän historialliset kirjat ja klassikot kuten Dostoyevsky ja Monte Criston Kreivi. Eniten luenkin 1800-luvun goottiromantiikkaa ja venäläisiä klassikoita. Jos haluat dekkareiden ohella kauhua, niin Edgar Allan Poe on todella hyvä ☺ hän kirjoitti ensimmäiset dekkarit (Rue Morguen murhamysteeri) ja hytisyttäviä novelleja.

    P.S. lukunurkkaasi on ihana lukea! Muutenkin blogisi on mahtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskiaikalohikäärmeet :D :D :D repesin!

      Hei kiitos! Kommentistasi tuli todella hyvä mieli <3 Mahtava saada tällaista palautetta!

      Poista
  20. Mun sisko sanoi, että jos on esim yksin kotona tai mökillä, ja jos jotain pelkää, niin pelkää joko: a) kummituksia tai b) oikeita ihmisiä. Hän pelkää kummituksia ja mökkimatkan varrella vaanivia SUOHIRVIÖITÄ... Mä pelkään niitä oikeita että jos ne tulee ryöstämään ku ne luulee, että mulla on mökillä jotain ryöstettävää hahhah. No mulla on aina mökillä kaksi bordercollieta mukana että ei mua siellä pelota. Isompi koira voi pelottaa jo mustalla ulkonäöllään ja pienempi on hyvin ärhäkkä huomaamaan kaiken, ajaa aina linnut ja oravat puihin pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira on kyllä hyvä turva! Ja se yleensä bongaa ne kummituksetkin :D :D ja murisee niillekin.

      Poista

Kiitos kommentistasi :)