torstai 28. maaliskuuta 2013

Niin hyvää, että melkein vois itkeä.

Otsikko viittaa kuuluisaan blogipastan ohjeeseen jossa reseptin luojan vaimo oli hihkaissut noin ensi kerran maistaessaan kyseistä pastaa.

Itse en ollut moisesta kulttipastasta koskaan kuullutkaan, ennen kuin luin MeNaisista artikkelin jossa kerrottiin miten rentoja ja cooleja myös lestadiolaisnaiset osaavat olla, vaikka eivät meikkaa eivätkä tanssi. Moni heistä kirjoittaa sisustusblogia ja heillä on tapana kokoontua jonkun kotona ja tehdä käsitöitä/askarrella ja syödä tuota kuuluisaa blogipastaa.

Koska arkiruokaa on joskus (tai itseasiassa melko useinkin) aika vaikea keksiä, päätin katsastaa Googlesta mikä tää pastajuttu nyt oikein on? Itsehän en enää tosiaan karppaile, mutta jos syön pastaa, syön kuitenkin täysjyväversiota mielummin kuin ihan tavallista.

Minulle selvisi, että blogipasta on avocadopastaa ja se on kuulemma niin hyvää, että pitää melkein itkut tirauttaa sitä syödessä. Pakkohan tuollaista on siis kokeilla. Tein alkuperäisestä ohjeesta oman versioni jonka jaan nyt teidän kanssanne:

2 marinoitua valkosipulinkynttä (käytin tähän Figaron suolaliemessä olevia v.sipulinkynsiä)
2 limettiä
3 kypsää avokadoa 

suolaa 
mustapippuria
loraus oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa 
raastettua Salaneuvosjuustoa
raastettua Punaleima Emmentalia
300 gr täysjyväspagettia

Raastoin ensiksi juustot, sen jälkeen lisäsin oliiviöljyn, suolan, mustapippurin, pieniksi hakatut valkosipulikynnet ja limetin mehut.

Sitten halkaisin avocadot, koversin niistä kuoret irti ja pilkoin ne pienehköiksi paloiksi ja lisäsin juusto-öljy-limetti-mausteseokseen. Mukaan laitetaan myös pieneksi silputut basilika ja persilja (jota laitoin myös vaikka inhoan oikeasti sen makua, yök.)

Tässä vaiheessa pasta näytti tältä. Eniten tässä vaiheessa vois itkettää ehkä tuon ruoan epäesteettisyys. Näyttää ihan Muppetin oksennukselta.

Laitoin avocadomössön muhiutumaan jääkaappiin ja keittelin sillä välin spagetit. Spagettien keitinveteen reseptin luoja käskee lisätä suolaa todella reilusti, jopa siihen malliin, että keitinvesi alkaa maistua merivedeltä. Spagetit pitää olla kiehuttuaan al dente ja kun ne lisätään avocadomössön joukkoon, mukaan lorautetaan vielä desin verran suolaista keitinvettä.

Tadaa. Onnistuin tekemään blogipastaa! Tämän on tarkoitus olla ruoka ihan tälläisenään, mutta itse tarjoilin tätä lisukkeena kanan kanssa ja pitää sanoa, että hyvää oli! Todennäköisesti tämä jää ohjelmistoon pidemmäksi aikaa, vaikka en ihan itkenytkään tätä syödessäni ;)

Mukavaa viikonloppua ja pääsiäistä! :)





keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Luonnonmukainen Beauty Balm.

Kyllä se vaan on niin, että Aasiasta liikkeelle lähtenyt BB-buumi on jo saavuttanut kaikki länkkärimerkit ja alkuperäinen BB:n idea on muuntautunut matkan varrella sävyttävän päivävoiteen ja meikkivoiteen hybridiksi. Turha ehkä narista enää BB-voiteen aasialaisten kantaäitien perään, koska sitä nämä monen länkkärimerkin voiteet eivät ole. Eivätkä sellaisiksi tule.

Olen päässyt tässä viimeisimmän vuoden aikan testailemaan muutamaakin eri BB:tä ja taas markkinoille pulpahti yksi uutuus lisää jonka sain blogini kautta testattavaksi.


Luottomerkkini Lavera lanseerasi myös omansa hiljattain. Loistavaa päästä kokeilemaan myös luonnonkosmetiikan versiota BB:stä! Tämä tuote ilmoittaa ihan rehellisesti olevansa sävyttävä kosteusvoide. Kuitenkin tässäkin, kuten muissakin BB-voiteissa, on isohko määrä eri ominaisuuksia yhdessä paketissa. Tässä se on 6 in 1.

Voide sisältää Acai-marjaa ja se lupaa kosteuttaa ihoa 24 h:n ajan, jättää ihon kuitenkin mattapintaiseksi, se peittää pienet virheet, supistaa huokosia ja suojaa sekä tasoittaa ihoa.

Voidetta voi käyttää kosteusvoiteen tapaan tai sitten kerrostamalla jos haluaa saada aikaan peittävämmän pinnan.

Sävyjä on vain yksi ja se sävy näyttää talvenvalkaisemalla ihollani tältä. Aika hurja vai mitä? Voide on kuitenkin todella mukavasti työstettävää joten häivyttäminen onnistuu kyllä ihan mainiosti, ilman suurempia tuskia. Ja koska kevättä kohden ollaan menossa, tämäkään sävy ei kohta ole näin tumma?

Kyllä on niin karun näköinen emäntä etenkin tuossa vasemman puoleisessa kuvassa, että pahoittelen jos aamukahvit menivät väärään kurkkuun. Jep, siinä allekirjoittanut ei ole laittanut kasvoillensa mitään (ja sen kyllä huomaa). Oikealla puolella olevassa kuvassa kasvoilla+kaulalla on yksi kerros Laveran BB-voidetta. Sävy on tummahko, ehkä hieman jopa oranssi, mutta ilmeisesti näissä sävyttävissä voiteissa se on vaan niin. Tai sitten minun albiino-ihoni vääntää nämä sävyt tälläisiksi? Peittävyys on ihan ok, enemminkin kuitenkin sanoisin, että lopputulos on tasaisempi kuin peittävä.

Mutta vaikka sävy onkin melko tumma, sen saa toimimaan ihan ookoosti myös tälläiselle itseni kaltaiselle albiinolle. Tykkäsin tosi paljon voiteen koostumuksesta, se levittyi hurjan hyvin ja todellakin pysyi mattana ja kauniina koko päivän iltaan asti.

Tässä koko meikki vielä. Laitoin voiteen päälle kevyesti Laveran irtopuuteria kiinnittämään meikkiä. Mielestäni tämä on oikein hyvä sävyttävä voide. Jos jotain miinusta pitäisi antaa, antaisin sitä siitä, että valittavana on vain yksi sävy, mutta toki työstämällä tästäkin sävystä saa toimivan jopa näinkin kalpealle iholle kuin omani on.

Suosittelen tätä eritoten sekaihoisille ja plussaa toki on, jos ihonsävy ei ihan näin kalpea ole kuin allekirjoittaneella. Kokeilemisen arvoinen tuote ehdottomasti. Mm. täältä voit tilata omasi, hintaan 19,95 €.

INCI:
Water (Aqua), Olea Europaea (Olive) Fruit Oil*, Alcohol*, Glycerin, Titanium Dioxide (CI 77891), Glyceryl Stearate Citrate, Lauryl Laurate, Myristyl Myristate, Glycine Soja (Soybean) Oil*, Cetearyl Alcohol, Lactobacillus/ Salix Alba Bark Ferment Filtrate, Carthamus Tinctorius (Safflower) Seed Oil, Xylitylglucoside, Aloe Barbadensis Leaf Juice*, Euterpe Oleracea Fruit Extract*, Glycyrrhiza Glabra (Licorice) Root Extract*, Butyrospermum Parkii (Shea Butter)*, Simmondsia Chinensis (Jojoba) Seed Oil*, Prunus Amygdalus Dulcis (Sweet Almond) Oil*, Anhydroxylitol, Sodium Lactate, Sodium Hyaluronate, Tricaprylin, Glucose Glutamate, Dehydroxanthan Gum, Xanthan Gum, Tocopheryl Acetate, Hydrogenated Palm Glycerides, Hydrogenated Lecithin, Lysolecithin, Lecithin, Bisabolol, Iron Oxides (CI 77491), Iron Oxides (CI 77492), Iron Oxides (CI 77499), Silica, Magnesium Silicate, Mica, Xylitol, Microcrystalline Cellulose, Algin, Tocopherol, Brassica Campestris (Rapeseed) Sterols, Helianthus Annuus (Sunflower) Seed Oil, Ascorbyl Palmitate, Tin Oxide, Fragrance (Parfum)**, Linalool**, Limonene**, Geraniol**, Citronellol**, Citral**, Benzyl Benzoate**.
* = ingredients from certified organic agriculture
** = natural essential oils 


Tuote saatu blogiyhteistyön kautta.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Voihan luksus.

Kirjoittelin loppuvuodesta Avonin Luxe-sarjasta josta olin silloin ostanut meikkivoiteen testattavakseni. Nyt sain pari muutakin tuotetta samasta sarjasta:

Ripsarin ja kivipuuterin. Nämä sai ostaa konsulttihintaan ja päätin ottaa tottakai nämäkin kokeiluun, koska meikkivoide oli oikein mukavan oloista kamaa. Pakkaukset ovat edelleen ämpärirumat, en vaan tajua tuota lilaa käärmenahkakuviota ja kullitettuja tekstejä...kenen käsitys tuo on tyylikkäästä?  Itse tuotteet ovat niin kertakaikkisen kultaisia, että melkein häikäsöö. Tuo puuterirasiakin näyttää sille, ettei siihen voi paljain käsin koskea,muutenhan se on sormenjäljissä kauttaaltaan. Härregyydendo.

Mutta viis pakkauksista, katsotaan miltä tuotteet näyttää:

Ripsarin harja näytti lupaavalta jo ihan ensisilmäyksellä. Ei mitään kumiharjaksia, joita ripseni kammoavat maailman eniten. Pitkä varsi, johon olen tottunut. Jos ripsarissa on lyhyt varsi, en saa siistiä jälkeä aikaiseksi millään! Muutun aivan totaalikömpelöksi lyhytvartisten ripsarien kanssa.

Kivipuuterista valitsin tummemman sävyn joka nyt valitettavasti näyttää tässä aivan persikalta. Sitä se ei kyllä ole vaan on oikean kaunis ja luonnollinen sävy. Puuterivippa on neliskanttinen joka oli muotona mulle ihan uusi tuttavuus. Kesti hetken ennenkuin käsi tottui muotoon, jotenkin pyöreä malli on luontevampi?

Ripsari toimi kuin unelma! Luottoripsivärini MIYOn LashXtension sai nyt kyllä kovan kilpailijan! Kaikki varmasti jo tietävät mitkä ongelmaripset mulla on, ne eivät todellakaan ole pitkät eivätkä kaarevat. Tuuheutta löytyy ehkä hieman, mutta kovin itsepäiset ovat kaarevuudeltaan. Sojottavat kohti lattiaa ja ilman taivuttimia en saisi niihin kaareutta millään.

Ripsarin koostumus on nopsaan kuivuvaa, se erottelee todella hyvin ja sillä sai nuo ulkonurkankin tynkäripset mukavasti maalattua. Hyvä pigmentti, tässä kuvassa mulla on ripsissä vain yksi kerros tuota kyseistä ripsaria.

Olen nyt melko lailla myyty tälle tuotteelle. Voisin muuten mainita tähän väliin, että on sitten melkeimpä eka ja ainoa Avonin ripsari johon olen oikeasti tykästynyt näin kovin. Hintaahan tällä on ehkä reippaanlaisesti, 15 €, mutta toisaalta mä voin sen hyvästä ripsarista maksaakin.

Mites puuteri sitten? No joo, ihan ok. Mä olen vähän huono käyttämään ihan peruskivipuuteria, aina tulee käytettyä enemmin irtopuuteria tai meikkivoidepuuteria jolla myös tykkään korjata meikkiäni. Kivipuuteri on ehkä vähän ohutta mun makuun. Mutta ei tämä siis huono ollut, mä olen ehkä vähän huono antamaan kivipuuterista arvostelua kun käytän sellaista aniharvoin. Saattaa siis olla, että tämä kyseinen puuteri lähtee äidilleni käyttöön joka suosii tätä puuterimallia.

Jos joku kiinnostui puuterista, sen hinta on noin 20 €.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Ihana ystäväni.

Tiedättekö miten hyvä mieli ihmiselle voi tulla kun saa yllärinä ystävältään piristyspaketin? Voin kertoa, että erittäin hyvä!

Ihana ystäväiseni Kissis (Kissaämmä-blogista) oli laittanut mulle tulemaan postitse yllärinä paketin joka sisälsi piristystä odotusaikaan :) Paketti sisälsi vähän namuja (joista ei oo muuten kuvaa, koska syödä pätkäytin ne ennen kuin tajusin niitä alkaa kuvaamaan...raskaushormoonit + karkit =ei hoksottimet pelaa enää kunnolla...) ja kosmetiikkaa!

Kosmetiikkaa oli vähän joka lähtöön, käsirasvaa (tämän ajattelin ottaa käsilaukkuun, on niin sopivan kokoinen juuri sinne), Guinotin kasvonaamio joka on niin helmeä kamaa, että teen sille oman postauksen jossain kohtaa. Sitten Björn Axén pehmittävä suoristusvoide joka vaikutti oikein pätevältä kun tuossa testasin sitä. Björnin tuotteet ovat muuten melko tuntemattomia mulle, en ole tainnut niitä juurikaan koskaan ostaa enkä siis kokeilla muutenkaan, joten siinä mielessä tämäkin oli oikein tervetullut tapaus. Isadoralta pari luomarimoussea ja Lumpun sololuomarinappi, nämä on mulla vielä testaamatta kun olen rehellisesti sanottuna painellut ilman meikkiä nyt viime aikoina ehkä luvattomankin paljon. Julkinen anteeksipyyntö kaikille kanssaihmisille jotka ovat nähneet tämän maman tuolla aivan luonnonkauniina.

Mutta siis, ihania juttuja! Kiitos vielä Kissis ♥ oot ihana!



Kortti pääsi jääkaapin oveen.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Pimu.

Oltiin maanantaina Isännän kanssa 4D ultrassa. Mitään suurempaa syytä meillä ei ollut siihen mennä vaan haluttiin kokea sekin juttu ihan yhtenä raskauteen liittyvistä elämyksistä. Oltiin monelta kuultu miten hienoa on nähdä lapsen piirteet ensimmäistä kertaa ja muutenkin kuinka liikuttava kokemus se kaiken kaikkiaan voi olla. Soraääniä tuli myös, jotkut olivat sitä mieltä ettei siihen kannate mennä, rahan- ja ajanhukkaa vain moinen touhu.

Mutta me mentiin kuitenkin, koska halusimme vielä saada varmistuksen, että todellakin kaikki on hyvin ja tottakai myös siihen, onko vauvamme sitä sukupuolta mitä meille oltiin aiemmin arvailtu rakenneultrassa.

Valitsimme paikaksi Varsinais-Suomen Lääkäripalvelut joka sijaitsee Kaarinassa, Turun kupeessa. Ultran suoritti ihanistakin ihanin lääkäri Jussi Savonlahti joka oli erittäin sympaattinen, asiantunteva ja mukava.

Saimme kuulla, että vauvamme on erittäin hyvin kehittynyt, kasvukäyrä on normaali, sydän on terve, virtsarakko toimii, munuaiset ovat terveet, luusto on kehittynyt oikein ja hänellä ei ole huulihalkiota. Lääkäri mittasi vauvamme reisiluut jotka ovat kuulemma poikkeuksellisen pitkät :D (hah, tässä kohtaa Isäntä naurahti, että ei ole tainnut vaavi periä äitinsä "pitkänhuiskeita jalkoja" :D Äiti kun on vaan 165 cm lyhyt pitkä)

Ultrasta tuli mukaan kuvien lisäksi dvd-taltiointi jota olen liikuttuneena katsellut jo muutamaankin kertaan. Ei siinä voi olla kyynelehtimättä kun näkee miten toinen hieroo pikkiriikkisillä käsillään ummessa oleviaan silmiään ja välillä pieni peukku eksyy suuhun :' )

Tässä hän nyt sitten on:


Ja hän on tyttö Kun tämä kuva tuli ruudulle, sanoin heti, että hänellä on täysin isänsä nenu! Uskomatonta mihin nykytekniikka pystyy! Laskettuun aikaan on vielä 3,5 kk ja nyt jo pääsimme näkemään vilauksen pienestä ihmeestämme, on se vaan aika käsittämätön asia!

Kyllä taas tämän myötä tämä vauva-asia tuli astetta konkreettisemmaksi. Masussani tosiaan asuu uusi elämä jonka minä ja Isäntä olemme yhdessä saaneet aikaan. Puhuimme juuri eilen, että hän on suurin saavutuksemme

Vähän meinasin, etten olis mitään mahakuvia kauheasti julkisesti näyttänyt, mutta koska masuni on kasvanut aika nätillä tavalla enkä ole levinnyt kauttaaltaan, päätin, että voin yhden mahakuvan julkaista täällä blogissakin :)

Tadaa. Meidän neidin yksiö, kuvanotto hetkellä rv 25+0.



Hyvin rakas pieni ihminen. Me odotamme sinua saapuvaksi :)


torstai 21. maaliskuuta 2013

Olohuoneen muutos.


Olen täällä muutamaankin kertaan maininnut olkkarimme uudelleen sisustamisproggiksesta joka johti jopa pieneen blogitaukoon. Yhden päivän homma venyikin yllättäen moneksi päiväksi, mutta nyt on kuulkaa valmista! Ja nättiä, vaikka itse sanonkin.

Olkkarimme näytti tältä ennen:



Ylirumat keltaiset tapetit jotka olivat edellisen asukkaan laittamat. Kun ostimme tämän asunnon vuonna 2008, emme alkaneet vaihtaa olkkarin tapetteja silloin, koska ajattelimme niiden olevan ihan ok. Aika äkkiä tajusimme, että tuo väri on ihan karsea ja puhuimme monta vuotta, että ne tarvitsisi vaihtaa. Tuumasta toimeen aloimme nyt vasta kun vauva ilmoitti tulostaan kun aloimme suunnitella hänen huonettaan. Remonttia tuli eteen joka tapauksessa, joten samassa rytäkässä menisi olkkarikin nyt uusiksi.

Kuvissa näkyy vielä vanha musta sohvamme jonka myimme jo viime kesänä pois. Ostimme silloin Isännän siskolta beigen sohvan joka heille kävi tarpeettomaksi.

Olkkari kävi siis suurehkon värimuutoksen läpi ja tässä kuvat muutoksen jälkeen:


Valoa ja avaruutta tuli ainakin lisää valkoisen tapetin myötä. Isoäitini vanha lipasto sai uuden paikan ruokapöydän vierestä. Ylimmässä kuvassa näkyvä kirjahylly on olkkarimme uusi hankinta. Kirjat siirtyivät asumaan kirjastohuoneesta olkkariin ja päätimme panostaa uuteen hyllyyn. (Kirjat olivat meillä ennen Ikean Expedit-hyllyissä).

 Vanha tulppaanitaulu sai lähteä sohvan yläpuolelta. Taulu on alunperin minun, mutta Isäntä on inhonnut sitä suhteemme alusta asti, joten suostuin nyt tämän muutoksen yhteydessä vihdoinkin luopumaan siitä :) Tilalle laitoimme Marilynin julisteet jotka olen joskus ostanut Isännälle joululahjaksi.

Lackhyllyt saivat lähteä ja tilalle ostimme tauluhyllyt joihin tein asetelman perheenjäsentemme kuvista. Ylimmällä hyllyllä on rakkaan Brunomme kuvia, perheenjäsen hänkin. Hyllyjen alapuolella on isoäidiltäni saamani lipasto josta kerroin täällä.


Telkkariseinän tapetoimme tehostetapetilla joka oli kohtuu haasteellinen asentaa tuon suurehkon kukkakuvion takia. Tilanne vaati melkein kuuluisia verta, hikeä ja kyyneliä, mutta lopulta lähes päivän taistelemisen jälkeen, saimme kuin saimmekin tapetin seinään. Ennen vastakkaisella seinällä ollut baarikaappimme löysi uuden paikan parvekkeen oven vierestä.

Vanha seinäkellomme ei näyttänyt enää hyvältä näiden tapettien kanssa joten ostimme astetta suuremman ja täysin erivärisen kellon näyttämään aikaa olkkarissamme.


Ja sitten jotain josta joskus vannoin etten ikinä ostaisi. Kristallikruunu. Tai no, eihän tämä ihan kruunu ole. Kulkee nimellä plafondi. Kodin1:ssä oli jotkut alepäivät ja kyseinen lamppu irtosi 50 €:n hintaan kun ovh.oli normaalisti 150 €. Näin heti sieluni silmin, että tämä valaisin sopii uuteen olkkariimme kuin nenä päähän ja niinhän se sopi. Isäntä oli tämän suhteen ensin, että mitvit se vaimo taas tahtoo ostaa, mutta myönsi sitten, että onhan toi nyt hieno ja sopii uuteen lookiin loistavasti.

Olemme erittäin tyytyväisiä tähän muutokseen ja tämän toteuttaminen ei omaisuuksia kuitenkaan maksanut. Isoin investointi oli toki tuo kirjahyllykompleksi, mutta olimme ennakoineet sen hankintaa säästämällä siihen jo etukäteen. Tapetit liistereineen tulivat maksamaan noin hieman reilun 100 euroa, joten hyvin pienelläkin rahalla saa uutta ilmellä aikaiseksi.


keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Loistava meikkivoidepuuteri!

Meikkivoidepuuteri on eräs lempparituotteistani. Olen käyttänyt kyseistä meikkituotetta monelta eri merkiltä ja vastaan on tullut monenmoista eri laatua. Kuten ripsiväreissäkin, myös meikkivoidepuutereissa piilee sama ongelma; hyvää on ehkä vähän hankala löytää.

Nyt kuitenkin löysin lähestulkoon täydellisen.

The Body Shopin All-in-One Face Base on samettinen ja ihana meikkivoidepuuteri, joka toimii kuivalla sekä kostealla sienellä. Rasiassa on mukana hyvän kokoinen ja paksuinen sieni jolla tuotetta on miellyttävä levittää kasvoille.

Itse olen kokeillut tätä ainoastaan kuivalla sienellä ja todennut sen toimivan erinomaisesti niin. Olen käyttänyt tätä päivämeikissä tälläisenaan ja iltameikissä meikkivoiteen päällä, jolloin lopputulos on lähestulkoon photoshopatun virheetön.

Oma ihoni on raskaudesta johtuen hieman kirjavahko, hormooninäppyläinen ja epätasainen. Huokoseni ovat mitä ovat, niiden suhteen olen jo luovuttanut. Tässä minulla on kasvoillani yksi kerros meikkivoidepuuteria ihan kosteusvoiteen päällä. Lopputulos on puolipeittävä, mutta hyvin tasainen. Se mikä on myös iso plussa on se, että tämä meikkivoidepuuteri pysyy koko päivän mattana. Ostin joskus taannoin Avonin version ja se kiilsi heti 5 minuutin jälkeen iholla...ei hyvä.


Tässä kasvoillani on meikkivoidepuuteria kaksi kerrosta. Lopputulos on hyvin tasainen, kuulas, peittävä ja hehkuva. Pidän erityisen paljon meikkivoidepuuterin silkkimäisyydestä. Se tuo tuotteelle heti ylellisen tuntuman. Jos olisin testannut tätä sokkona, olisin voinut väittää kysymyksessä olevan joku hyvinkin hintava selektiivisen puolen puuteri.

Suosittelen tätä puuteria hyvin lämpimästi etenkin kaikille kenellä on sekaiho/rasvoittuva iho. Puuterin hinta on 23,70 € ja sitä voi tilata täältä, jos omalla paikkakunnalla ei ole Body Shopin liikettä. Minulla puuteri on sävyssä nro 2, sävyjä löytyy yhteensä 7 kpl.


Tuote saatu blogin kautta testattavaksi.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Oikeesti....miksi?

Sanon nyt kaikille epäilijöille, että ei, blogini EI ole muuttumassa vauvablogiksi vaikka välillä saatan sivuta täällä aihetta. Kuten esim. tänään.

Mutta nyt on vaan pakko!

Sain viime viikon lopulla äitiyspakkauksen ja olin siitä ihan, että jee! Olin kovin odottanut sen saamista ja enkä ollut käynyt kuin vaan kerran kurkkaamassa Kelan sivuilla mitä siellä mahdollisesti olisi mukana. Halusin säilyttää jännityksen loppuun asti.

Hypistelimme Isännän kanssa yhdessä vaatteet läpi ja olimme iloisesti yllättyneitä siitä miten kivoja vaatteita pakkauksessa oikeasti on.

Sitten pääsin laatikon pohjalle ja mitäs sieltä löytyikään:

SAMMAKKOLAKANA! Oikeesti tuli sellainen olo, että olenko piilokamerassa? Sain melkein sätkyn kun tämä kammotus osui käsiini. Ja niin sai varmaan Isäntäkin kun siivitin tätä omaa sätkyäni mojovalla KÄÄK-huudolla. Mulla on siis ihan järjetön sammakkokammo, pelkään niitä olioita ihan tosissani ja nyt Kelan mielestä mun pitäisi laittaa mun vauvani nukkumaan tälläisen lakanan päälle? Not gonna happen.

Mä saan aina naureskelua ja vähättelyä osakseni kun kerron pelkääväni sammakoita. Joo, mä todellakin tiedän, ettei ne tee mitään. Ei mulle sitä tarvitse kertoa. Olishan se varmaan loogisempaa pelätä vaikka käärmeitä, mutta minkäs sille nyt voin etten niitä pelkää.

Moni varmaan ajattelee tästä lakanasta ettei tuo niin paha ole. Ehkä ei, mutta mun mielestä on. Ja ihan rehellisesti, onko tuo nyt oikeasti söpö edes niiden silmissä kenelle sammakot ovat vaan sammakoita eivätkä mitään pakokauhua aiheuttavia pikkuperkeleitä? Ja mitä nuo keltaiset siittiösolun näköiset jutut tuolla välissä on? Nuijapäitäkö? No HYI hemmetti. Puistatus.

Mjooh, oli pakko avautua tästä. Surkuhupaisaa, että nääkin kuosit varmaan vaihtelee vuosittain ja sammakkokammoiselle sitten osuu tämä. Jackpot!






maanantai 18. maaliskuuta 2013

Voihan Vitalis.

Vanha kunnon Vitalis. Sen parfyymimäinen tuoksu muistuttaa lapsuuden hiihtokilpailuista kun sivakoin menemään surkeilla hiihtotaidoillani naama pakkasesta punaisena. (Ja tulin aina maaliin viimeisenä. En voi sietää hiihtämistä vielä tänäkään päivänä. Rispektit niille, ketkä oikeasti hiihtävät aikuisiällä vapaaehtoisesti. Kuten ihanat ystäväiseni Nina & Kissis)

Olin melkein unohtanut Vitaliksen olemassaolon kunnes sain blogini kautta tämän kuvassa näkyvän purkin testattavaksi. Nuuhkin sen nostaligista tuoksua sekavin tuntein ja olin viittä vaille antamassa tätä eteenpäin, koska ajattelin, että mitäs mä tällä. Tekeekö tällä mitään kun ei enää tarvitse hiihtääkään tuolla paukkupakkasissa?

Mutta kyllä tällä sitten tekikin jotain.

Olen tänä talvena kärsinyt kuivuvista huulista ja mitkään bepanthenit eikä blistexit ole auttaneet, huulet ovat halkeilleet pahasti ja välillä on meinannut tulla jo epätoivo. Halkeilu on ollut jo välillä sitä luokkaa, että huulista on irronnut liuskoja. HYI! Eräänä iltana nukkumaan mennessä ajattelin, että sipaisempa tätä vaaleanvihreää pakkasvoidetta huuliini josko vaikka auttaisi tähän katastrofiin.
Isäntä kysyi sänkyyn tullessaan miksi koko makuuhuone tuoksuu ihan Vitalikselle? (Huom. hänen naamansa on myös voideltu lapsuudessa tällä voiteella) No, öh innostuin tässä vähän laittamaan tätä huuliini.....(ja siinä samalla sitten vähän kynsinauhoihin ja kuiviin varpaisiin ja kyynärpäihin ja...)

Vitalis ei lähtenytkään siis kiertoon vaan nököttää nyt yöpöydälläni vakkaristi. Joka ilta laitan tätä huuliini ja pahin kuivuminen ja liuskottuminen on loppunut. Ehkä mun huulet ei nyt irtoakaan, kiitos tämän vanhan hiihtovoiteen. Kynsinauhatkin ovat saaneet tämän myötä ihan uuden elämän! Ja kyynärpäiden norsunnahka ei ole enää niin norsu. Nyt ymmärrän miksi jotkut lukevat tämän HG-tuotteisiinsa. Onhan tämä ihan loistovoide! Ja edullinenkin vielä. Puhumattakaan riittoisuudesta. Pelkässä huulirasvakäytössä tuo iso purkki kestäisi varmaan eläkeikään asti vaikka sitä lääppisi joka päivä huuliinsa?

Äitini valitteli kuivia huuliaan ja sain hänet myös Vitalis-käännynäiseksi. Hän osti ensin Blistexin huulivoiteen, mutta pari päivää sen jälkeen myönsi, että ei se auta. Joten seuraavalla kauppareissullaan Vitalispurkki löysi tiensä äidin ostoskoriin.

En tiedä löytyykö Suomesta ketään kelle tämä olisi tuntematon tuote? No mikäli näin on, kerron sen verran, että tämä todellakin on aivan marketista löytyvä tuote (taatusti kaikki pikku Siperian Walinnatkin (Siwat) myy tätä) ja tämä taitaa maksaa vähän alle 4 euroa. Purkista on olemassa myös pienempi versio, ehkä enemmän tosiaan huulirasvakäyttöön tarkoitettu ja sen hinta on noin 3 euroa.

Oma purkkini on Ivana Helsingin kevät 2013 mallistoa ja se on kauniin mintunvihreä :) Sitten joskus kun tämä tyhjenee (eli about vuonna 2030?), otan tämän uusiokäyttöön esim. korvislippaaksi :)

Mikä on suhteesi Vitalikseen? Tulee pahat fläsärit hiihtokilpailuihin?



Tuote saatu blogin kautta.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Työn alla.

Hohhoijaa. Vuorokaudessa on vaan tietty määrä tunteja ja ihmisen voimavarat ovat rajalliset, valitettavasti.

Meillä alkoi loppuviikosta operaatio Olohuone, eli olkkarin uudelleen sisustaminen + remppa. Noh, homma haukkasikin aikaa enemmän kuin ajateltiin ja olen ollut kiinni niissä hommissa koko viikonlopun ja tulen olemaan vielä tämän alkuviikonkin.

Se mitä tässä nyt yritän sanoa on se, että mulla ei ole valmiita postauksia nyt tälle viikolle (aiheita on kyllä! Uusia ja huippukivoja tuotteita tulossa esittelyyn!) ja nyt näyttää sille, etten ehdi kirjoitella muutamaan päivään mitään. Hoidan pois sisustamishommat (jotka ovat mun lempipuuhaa myös :)) ja teen siitäkin juttua tänne blogiin. Vaikka itse sanonkin, meidän olkkarista tuli UPEA! Kamalat keltaiset tapetit ovat nyt poissa, olen inhonnut niiden tunkkaista ilmettä koko sen ajan kun olemme tässä asuneet. Hyi!

Mutta joo, tämmöistä ilmoitusluontoista mulla oli tähän väliin. Palaan mestoille kun hommat ovat valmiit ja pystyn taas keskittymään kosmetiikan ihmeelliseen maailmaan :)


perjantai 8. maaliskuuta 2013

Minut on haastettu!

Ihanainen blogikollegani littleb haasteli minut kertomaan 8 uutta asiaa itsestäni! Ja tottahan minä lähdin mukaan tähän, koska tykkään tälläisistä haasteloista :)

(kuvituksena toimii viime vuoden juhannuksena otetut kuvat, kauniissa ruskean sävyissä)

1.Olen koukkuuntunut jääkahviin. Varsinaisen kahvinjuonnin lopetin 12 vuotta sitten enkä ole paljon moista myrkkyä kaivannut, kunnes kerran kauppareissulla nappasin Nestlén jääkahvipaketin mukaan ja morjes, se oli sitten menoa. Nautiskelen, jos en ihan jokapäivä, niin ainakin muutaman kerran viikossa ison lasin jääkahvia. Nomnomnom.

2. Raskauden myötä olen alkanut ajatella, että saan tavallaan elää oman lapsuuteni uudelleen kun vauva syntyy. Koska tyttö meille ilmeisesti on nyt tulossa, pääsen antamaan hänelle jossain vaiheessa omia vanhoja lelujani jotka mulla on melkeimpä kaikki säästössä. Barbiet, My Little Ponyt, Smurffit, vauvanuket, palapelit...Lapsuudenaikaset kirjat ovat myös tallessa ja pääsen lukemaan samoja satuja hänelle kuin minulle on luettu. Odotan tätä aikaa aivan valtavasti.

3.Olen alkanut pyörittää vaarallista ajatusta päässäni, josko luopuisin tästä mustasta hiusväristäni. Mikään helppo nakki homma ei tule olemaan (been there before, done that before) joten parempi ehkä antaa projekti ammattilaisen käsiin kuin alkaa itse kärventämään värinpoistoaineilla tukkaa karrelle. En ehkä ihan blondiksi halua vetäistä (siitä tulee kuitenkin keltainen ja mitään harmaatakaan en tästä halua), vaan ehkä jotain kullanoranssinruskeeta? Perhaps. Mutta ans kattoo ny mitä mä keksin.

4.Kynteni ovat vahvistuneet jostain syystä X aivan valtavasti! En tiedä vaikuttaako tämä raskaus vai ne vitamiinit joita syön vai mikä? Vai kaikki nämä yhteensä? En ole käyttänyt kynsissäni mitään lakkaa, en edes värittömiä vahvistuslakkoja about yli kuukauteen ja hyvin nuo tuossa näyttää jaksavan!

5.Odotan kesää, monestakin syystä. Ensimmäinen syy on tottakai se, että minusta tulee äiti. Se pelottaakin tavallaan, tottakai, mutta päällimäisenä on suuri odotus siitä, että saa syliinsä oman lapsen ja pääsee näkemään hänen kasvamistaan ja kehitystään. Toisekseen odotan kesää siksi miksi varmaan kaikki sitä odottavat, tulee lämpöä ja valoa! Tein tänä aamuna muuten havainnon, että jo klo 7 alkaa olemaan melkein valoisaa! Wuhuu! Merkki keväästä on siis bongattu!

6.Tänään olkkarimme saa aivan uuden ilmeen uusien tapettien ja vähän uusien mööbeleidenkin muodossa. Laitan muutoksesta kuvia vaikka ensi viikolla blogiin.

7.Kun tässä haasteessa lähestytään loppua, alan tekemään noloja tunnustuksia. Olen tässä talven aikana koukuttanut itseni jääkahvin lisäksi yhteen teeveeohjelmaan ja pahasti! Avalta tuleva Beverly Hillsin Täydelliset Naiset oli sarja jonka kolmatta kautta odotan nyt kuin kuuta nousevaa! Seurasin kaksi ekaa kautta orjallisesti ja olen nyt ihan hukassa kun kakkoskausi loppui pari viikkoa sitten! Nyt esitysvuorossa on O.C:n täykkärit, mutta se ei ole niin hyvä kuin 90210-postialueen muijien kieroilut.
Antakaa joku nyt vertaistukea ja kertokaa, että maailmassa on joku muukin joka näitä sarjoja katsoo ja kokee olevansa koukussa :D

8.Minulla olisi kauhea kasa kirjoja joista haluaisin päästä eroon. Niitä on niin paljon, etten jaksa niitä alkaa kirpparille rehaamaan ja täälläpäin kirjat eivät pahemmin tee kauppaansa kirppiksillä :/ Otankin mielelläni vastaan ehdotuksia mitä niille voisi tehdä? En niitä nyt roskiin ala laittamaan, mutta haluisko joku lukijoistani listaa mitä mulla ois myynnissä? Tai tietääkö joku jonkun hyvän antikan mihin ne voisi kiikuttaa? ( Siis Turun alueella)

Haastan tähän mukaan aivan kaikki ketkä haluavat tämän tehdä :) Mukavaa viikonloppua!