keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Pikkupaussi.

Raskaushormoonit tekee tepposiaan ja pientä flunssaakin pukkaa. Pidän loppuviikon kirjoittelutaukoa, kun tuntuu ettei voimat just nyt riitä tuottamaan mitään älyllistä tekstiä.

Palailen ensi viikolla (toivon mukaan pirteämpänä) takaisin mestoille!


tiistai 26. helmikuuta 2013

Talvirieha.

Veljeni perhe kävi viikonloppuna vanhempiemme luona. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa veljeni kohta 3-vuotiasta tyttöä :) Hän on valloittanut tädin sydämen aivan kokonaan :)

 Pikkuneiti ilmoitti ensimmäiseksi minut nähdessään, että minä menen ukin kanssa lumihommiin!


 Veljeni karttaa kameraa, mutta onneksi hänen tyttärensä ei tee samoin :) Tämmöistä pientä päivänsädettä on aina ilo kuvata!

 Ukin pikku apulainen!

 Ja myös isin! 




 Lumitöiden jälkeen ukki pyöritti tyttöjä wakeboard-tyyppisellä liukurilla ympäri pihaa! Hyvin meidän faija  jaksoi vaikka äidin kanssa pelättiin, että kohta se saa sydärin kaikesta juoksemisesta! :D

 Ja hauskaa on!


 Oho! Hupsista! :D



 Pienet tytöt meni mukkelismakkelis! :D

 Kun ukki lopulta väsyi, meidän Isäntä jatkoi :) 





Mukava talvirieha! :)

maanantai 25. helmikuuta 2013

Merkillisen edullista.

Kukapa nainen (tai miksei mieskin) voisi vastustaa sanaa Outlet? Kun näen tuon sanan jossain, aivoissani tapahtuu sellainen komentosarja, että lähden automaattisesti menemään kohti halpoja ostoksia.

Bonggasin alkuvuodesta paikallislehti Turkulaisesta mainoksen jossa Nettioutlet-niminen verkkokauppa mainosti valikoimiaan. Taidettiin pötkötellä Isännän kanssa sängyllä ja mä olin melkein puoliksi unessa Isännän kainalossa kun hän selaili Turkulaista. Näin hieman vielä raollaan olevalla silmälläni sanan Outlet ja oho, kun olinkin samantien virkeä kuin peipponen!

Lähdin melkein samalta istumalta (tai siis makuulta) tutkimaan verkkokaupan antia ja pakkohan sinne oli sitten rahojaan sijoittaa.

Nettioutletissä myydään todella paljon eri merkkejä sekä kosmetiikan että vaatteiden saralta. Vaatepuolta en niinkään ole vielä tutkinut, mutta kosmepuoli tuli kollattua jokaista osastoa myöden läpi. Lopputuloksena oli valtava määrä kaikkea virtuaalisessa ostoskorissani.


Lähdetään nyt vaikka liikkeelle tästä minkä vuoksi oikeastaan menin koko kauppaan. Rakastan Burberryn Brit-tuoksua ja minulla on ollut käytössäni 30 ml:n pullo joka alkaa uhkaavasti näyttää loppumisen merkkejä. Nettioutletistä löytyi mukava 50 ml:n pullo ja hinta oli enemmän kuin passeli, 34,95 €.

 Isännälle nappasin mukaan Hugo Bossin Element-suihkugeelin, hintaa tällä oli vain 11,95 €

Alunperin tilasin Pamela Anderssonin nimikkotuoksun Malibu by Night, mutta valitettavasti pullo oli kärsinyt matkan aikana jonkin kolauksen, koska suihkemekanismi ei toiminut kunnolla ja hajuvettä vuosi jostain välistä ulos pullosta :( Palautin tuoksun ja valitsin rahojen palauttamisen sijaan muita tuotteita tilalle. Ja ne tuotteet ovat:

TIGIn Fashionista shampoo & hoitsikka, kokoa 750 ml kpl. Kyllä taas muuten tuoksumuisti vei niin vuoteen 2005 kun viimeksi olen näitä silloin käyttänyt! Luulin ettei näitä saisi enää mistään, mutta väärässä olin. Nämä ovat TIGIn vanhempaa tuotevalikoimaa, mutta rehellisesti sanottuna myös parempaa valikoimaa kuin nämä monet uudet sarjan tuotteet.
Fashionistat tuoksuvat ihanasti marjoille ja koostumus on sekä shampoossa että hoitsikassa kauniin lilan värinen. Tuotteet ovat tarkoitettu värjätyille hiuksille ja ne jättävät hiukset kauniin kiiltäviksi ja hoidetuin oloisiksi. Ihan mun lemppareita! :)

Ja jottei hoitoaineet ihan heti tästä huushollista loppuisi, päätin varmistaa sen asian tilaamalla vielä 750 ml:set TIGIn Moisture Maniacin ja Oatmeal & Honey-hoitsikat. Kummatkin ovat myös vanhaa mallistoa joita on vaikea saada enää mistään. Moisture Maniac tuoksuu sitrushedelmille on tarkoitettu kuivien hiusten hoitoon. Minulla on joskus muinoin ollut tätä hoitsikkaa ja muistelin, että tämä on todella kiva ja hyvä perushoitoaine.
Oatmeal (kirjoitin muuten joka kerta oatmela...) & Honey on superhoitava ja hellivä hoitoaine joka hellii korppuhiusta kuntoon. Tuoksu tuo mieleeni pikkuleipätaikinan.

Isäntä vähän pyöritteli silmiään kun nostelin näitä hullun suuria pulloja kylppärini hyllyyn. Hän kysyi, että oletko aivan varma, että tuo määrä tukanpesuainetta riittää....? Miehet, selitä nyt niille sitten tälläisiä asioita.

Isojen TIGI-lekojen hinta Nettioutletissä oli noin 17-19 € kpl. Ja jos lukijoissani on joku kuka diggaa TIGIä oikein tosissaan, voin vinkata, että kaupasta löytyy myös 2000 ml:n pulloja! :)

Kaiken kaikkiaan voin hyvin lämpimästi suositella tätä nettikauppaa lukijoilleni:

-hyvä ja erittäin laaja tuotevalikoima
-paljon merkkejä joita on vaikea saada muualta Suomesta
-yli 100 €:n tilauksesta ilmainen rahti
-tuotteita joiden valmistus on lopetettu
-edulliset hinnat
-nopeahko toimitus ja erittäin joustava ja ystävällinen asiakaspalvelu

Jos kiinnostus heräsi, niin tästä klikkaamalla pääset ostoksille :)




perjantai 22. helmikuuta 2013

Varaslähtö kesään.

Olen sitä ihmistyyppiä, että kun haluan jotain, haluan sen heti. Maltti ja kärsivällisyys eivät ole ystäviäni ja odottaminen on maailman tylsintä.

Muutama viikko sitten menin tuoksuttelemaan Sokosella Escadan kesän uutuutta ja se oli menoa sitten.

En ostanut sillä kertaa tuoksua vaan tein sotasuunnitelman, että tilaan sen joltain ystävältäni kuka on menossa laivalle. Syystä, että laivalta saa ostaa isomman lekan ja sen isomman putelin hinta on sama kuin maissa pienemmässä pullossa, about. Suureksi onnekseni eräs ystävättäreni menikin hiihtolomalla risteilemään ja minätyttö lykkäsin tilauksen mukaan. Tadaa, siinä tämä ihanainen tuoksu nyt on kuvassa, kaikessa kauneudessaan ja söpöydessään.

Päätin etten tee samaa virhettä kuin tein Taj Sunsetiä ostaessa. Aloin silloin pihistelemään 10 euron takia ja ostin vaan 50 ml:n pullon. Nyt päätin aloittaa ihan reilusti heti 100 ml:stä, saapahan suihkia vähän runsaammin eikä tarvitse pelätä, että heti loppuu.

Kirsikka on taatusti monelle kirosana, niin tuoksuna kuin makunakin. Itselläni ei moista ongelmaa ole, rakastan kirsikoiden makua (syön siis joskus jugurtin kanssa cocktailkirsikoitakin...gröhöm, salaisia paheitani) ja kosmetiikkatuotteissa tykkäilen myös tuoksusta.

Tämä Cherry in the Air ei kuitenkaan tuoksu ihan perinteiselle kirsikalle. Tuoksuun on sekoitettu mukaan vaahtokarkkeja ja santelipuuta jotka muodostavat todella hauskan ja jännän tuoksukombon keskenään. Itse olen haistavinani tästä myös vadelmaa ja mansikkaa, mutta virallisen tuoksumääritelmän mukaan niitä ei ole matkassa. Blogikollegani Panda kuvaili tuoksua samaksi miltä mansikka Mehukatti tuoksuu :) Eli kyseessä on siis kovin kesäinen, marjainen ja makea tuoksu.

On sanomattakin selvää mikä on lempparituoksuni tällä hetkellä. Ja vaikka lukijoistani löytyisi joku ketä ei kirsikkaa siedä missään muodossa, kehotan tuoksauttamaan tätä kun tämä tulee vastaan jossain. Yllätys voi olla melkoinen paatuneellekin kirsikanvihaajalle, nimittäin tämä vie mukanaan :)

Escada Cherry in the Air 100 ml 57,90 € (tax freehinta Viking Linellä)

torstai 21. helmikuuta 2013

Myöhäisherännäinen.

On just niin mun tuuria, että herään hankkimaan jotain sellaista jonka valmistus on lopetettu.

Pakko antaa oma hehkutuspostaus Avonin Naturals-sarjan vartalovoille. Näitä voipurkkeja oli myynnissä joulun aikaan kolmessa eri tuoksussa. Kuvassa yksi niistä, Milk & Honey. Viimeksi tilausta tehdessäni, klikkasin konsulteille tarkoitetusta Outlet-osiosta mukaani tämän voiteen, koska hinta oli vaan 1,50 €.

Nyt harmittaa ihan mielisairaan paljon miksi en klikannut koriini toistakin. Tai jopa kolmatta.

Sana voi on ehkä hieman harhaanjohtava, koska kyseessä on ilmava mousse. Vartalomousse. Enkuksihan tämä tuote on whip. Whippiä tulee kun vaahdottaa jotain ja saa aikaan jotain kuohkeaa. Joku voisi käyttää sanaa vaahto, mutta on tämä nyt sentään astetta paksumpaa kuin vaahto eli tämä on mousse.

Tuoksu on todella kiva. Yleensä kavahdan tälläisiä maito-tuoksuja. En tiedä miksi, jotenkin tulee sellainen mielikuva, että iho alkaa haisemaan lämpimälle maidolle tai tiskirätille jolla on pyyhitty maitoa eikä sitä ole huuhdeltu sen jälkeen....Joo okei YÄK! Mutta tämä ei ole lainkaan sellainen tuoksu, kaukana siitä. Saattaisin väittää, että tämä tuoksuu enemmän ehkä hunajalle, mutta ei suoranaisesti ihan sillekään? Huomatkaa muuten taas, miten taitava mä olen tässä tuoksujen kuvailussa! :D

Enihau, tämä voide on loistava! F*cking fabulous, I would say! Ja tätä ei siis enää saa Avonin valikoimista! Argh! Nyt harmittaa kyllä kuin lasta jonka ainoa lelu on patterin välissä. Toivon, että tämä tulisi taas ensi jouluna myyntiin (eli ei kovin kauan tarvii enää odotella, 10 kk vaan....). Ja jos näin iloisesti tapahtuu, ostan näitä laatikollisen jemmaan. Mun iho meinaan tykkäsi tämän koostumuksesta aivan hulluna. Tämä imeytyy kuin unelma ja jättää ihon ihan huippupehmeäksi. Sanotaan Avonin tuotteista yleisesti mitä vaan, niin näitä vartalojuttuja se firma kyllä ainakin osaa tehdä!


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Karvaton elämä.

Karvojen tarpeellisuudesta ja häiritsevyydestä on aika ajoin ollut juttua eri blogeissa. Ajattelin nyt ottaa oman kantani karvakeskusteluun kertomalla, että itse en siedä karvoja ollenkaan. Ainoat karvat joita siedän itselläni on hiukset (tietty), ripset ja kulmat. Kaikki muu on turhaa ja ne pitää poistaa.

Yllätyin tässä taannoin iloisesti kun Isäntä osti mulle yllärilahjaksi epilaattorin! Toisaalta mielessä kävi, onko tämä nyt jokin vihje? Että kuules apinaeukko, ajappa karvasi? No, hänellä ei ole tapana tälläisiä arvoituksellisia vihjeitä harrastaa, joten pitänee uskoa, että kyseessä oli vilpittömästi vaimon karvanajelua helpottava kapistus.

Nyt kun olen tosiaan raskaana (ah, ihanaa kun tämän asian saa vihdoin sanoa ääneen!), karvojen ajelu alkaa olemaan aika lailla keskittymistä vaativaa puuhaa. Kroppa ei taivu enää ihan samaan malliin kun keskivartalon kohdalla on rantapallon muotoinen (ja kohta kokoinenkin) kohouma. Isäntä ajatteli, että en ehkä saa sääriini (tai muuallekaan) mitään suurta tuhoa epilaattorin avulla, höylällä asia voisi olla ihan toisin. Auts.

Kehtaanko edes myöntää, että tämä laite on elämäni ensimmäinen epilaattori? Jep, olen tähän astisen elämäni pärjäillyt pelkällä höylällä ja karvanpoistoaineilla. Kerran olen kokeillut kotisokerointia ja vahalappuja. Kummankin kanssa menetin hermoni ja melkein järkeni ja olin niin tahmainen, että melkein liimasin itseni kiinni kylppärin seiniin. Ei siis ollut ihan mun juttuni ne hommat.

Isäntä oli valinnut minulle Remingtonin epilaattorin jossa pyörivässä terässä on kaksi nopeutta. Suurempi nopeus on tarkoitettu pitkälle ja vahvalle karvalle ja juuri sellaisia mulla valitettavasti kasvaa säärissä. Kun säärikarvat pitkäksi päästessään alkaa muistuttaa hevosenjouhta, on aika kutsua apuun järeät aseet.

Miltä se epiloiminen sitten tuntui? No ei se kivutonta ole. Mutta itse koen tuon kaltaisen kivun aika mitättömänä. En itke kulmakarvoja nyppiessäni, enkä huuda tuskasta kun minulle tehdään tatuointeja. Tämä epilointi"kipu" kuuluu samaan sarjaan, tuntuu ehkä veemäiseltä, mutta ei ylitsepääsemättömältä. Ja kun hetken on epiloinut, iho ikään kuin puutuu. Mulla ainakin kävi niin.

Ihoni on aika herkkä ja muutamasta karvatupesta tihkui hieman verta epiloinnin jälkeen. Plus että karvatupet heloittivat iloisen punakoina päivän verran operaation jäljiltä. Vinkkinä muille epilointineitsyille sanon, että tämä kannattaa tehdä pari päivää ennen jotain juhlia tms., koska sääret ei tod ihan kuvankauniilta näytä hetimiten. Itselläni pahimpia tuhonjälkiä helpotti Dermosilin Aloe-geeli, joka rauhoittaa ärtynyttä ihoa.

Rakastuinko epilointiin? Kyllä vaan. Helppoa karvanpoistoa ja mikä kivointa, lopputulos säilyy pitkään! Höylätessä ainakin allekirjoittaneella tuntuu sänki jo seuraavana päivänä :/
Kainaloja en ole vielä uskaltanut käsitellä tällä, mutta sitäkin aion jossain kohtaa kokeilla.

Mikä on sinun suhteesi karvoihin? Ja onko epilaattori se sun juttusi?

tiistai 19. helmikuuta 2013

600.postauksen kunniaksi jotain hyvin ihanaa.

Blogini täytti viime viikolla 3 vuotta ja tänään ulos putkahtaa 600.postaus. Sen kunniaksi haluan jakaa Teidän kanssanne jotain hyvin erityistä. Nimittäin 1.7.2013 pitäisi tähän maailmaan putkahtaa jotain meille nyt jo äärimmäisen rakasta:


Melkein neljä vuotta se otti, mutta lopulta onnistuimme saamaan aikaan pienen ihmeen. Päätimme Isännän kanssa viime kesän lopulla, että emme enää aktiivisesti yritä. Toisin sanoen päästimme toivosta irti.

Muutamaa kuukautta myöhemmin raskaustesti näytti vahvasti kahta viivaa.

Hän sai alkunsa täysin luomusti, täysin yllättäen. Kun pitelin ensimmäistä raskaustestiä (tein niitä varmuuden vuoksi kolme...) kädessäni, en voinut uskoa, että tämä oli vihdoin totta!  Kyllä siinä semmoista huutoitkunaurua tuli vedettyä! Ei sitä ehkä tule koskaan ajatelleeksi, että elämänsä suurimmat uutiset saa juurikin vessassa ollessaan? :D

Sitten alkoi piinaavan pitkät ajat odotella ensimmäistä ultraa, että saataisiin varmuus siitä, että kaikki on lähtenyt hyvin alkuun. Joulukuun puolivälissä kuulimme ensimmäisen kerran Isännän kanssa nuo maagisen ihanat sydänäänet :') Ja näimme kun pieni salamatkustajamme heilutti kovin pikkuruisia käsiään ja jalkojaan.

Alussa mulla tuotti vähän mielipahaa aivan asiaton neuvolatäti jonka luojan kiitos sain vaihdettua kun tein valituksen. Ekalla neuvolakerralla sain häneltä läksytystä iästäni, että olen aivan liian vanha äidiksi ja olemmeko miettineet tämän asian nyt loppuun asti, koska on suorastaan edesvastuutonta hankkia enää näin iäkkäänä lapsia. Asiaa ei auttanut edes se, että kerroin meidän kärsineen lapsettomuudesta, että valitettavasti tämä vauvan alulle saaminen on nyt ottanut vähän enemmän aikaa. Tähän hän vaan totesi hyvin kylmästi, että me saamme korkean ikäni vuoksi kehitysvammaisen lapsen ja että minulle pitää tehdä lapsivesipunktio (toimenpide jossa lapsivedestä otetaan neulalla näyte ja näytteestä tutkitaan onko lapsella mahdollisesti kromosomihäiriö. Tämä toimenpide sisältää keskenmenoriskin). Sanoin ettemme halua moiseen tutkimukseen ja kun otin asioista neuvolakäynnin jälkeen selvää, kävi ilmi että kyseinen tutkimus on tarkoitettu huomattavasti minua iäkkäämmille synnyttäjille. Ultraäänitutkimuksen yhteydessä minulta otettiin verikokeet (jotka kuuluvat kaikille yli 35-vuotiaille) ja niiden perusteella mikään ei viittaa siihen, että vauvallamme olisi kehitysvamma. Minut ultrannut kätilö oli aivan kauhuissaan, että minulle on ylipäätään ehdotettu kyseisestä lapsivesitutkimusta, koska mitään tarvetta sellaiseen ei ole, varsinkin kun verikokeeni tulos oli mitä parhain.

Neuvolantäti puhui paljon muutakin kaikkea hullua, esim. ettei lapsen isä saa tulla mukaan synnytykseen, koska jos isällä tulee huono olo (alkaa siis pyörryttää tms.), kellään ei ole aikaa alkaa elvyttämään isää siellä. Kysyinkin, että eikai pyörtynyttä ihmistä muutenkaan kai elvytetä, yleensähän elävälle ihmiselle ei sellaista toimenpidettä tarvitse tehdä? Ja eikös me sairaalassa olla, luulisi siellä nyt jonkun ehtivän sen verran paikalle jos isä pyörtyä kopsahtaa. Eikä varmaan olisi eka iskä kelle niin käy? Joo, mutta nämä mun argumentit eivät auttaneet vaan tämä neuvolatäti sanoi, että minun pitää ottaa oma äiti mukaan ja lapsen isä voi odotella käytävällä ja tulla sitten huoneeseen kun lapsi on syntynyt. Mä kun ihan luulin, että me eletään vuotta 2013 eikä 60-lukua, mutta ilmeisesti olinkin väärässä! En ymmärrä alkuunkaan miksi tälläistä edes piti ottaa puheeksi ensimmäisellä neuvolakäynnillä? Ja mitä se ylipäätään kuuluu neuvolatädille kuka tulee synnytykseen mukaan?
Neuvolakäynnin päätteeksi tätsky sanoi minulle, että neuvolakäynnit ovat sitten vapaaehtoisia. Olin hetken aikaa ihan öönä, että jaa niinku MITÄ? Sanoin, että kyllä mä nyt kuitenkin ajattelin täällä ihan käydä, että onhan se nyt lapsen ja minun omakin etu, että tälläinen neuvolasysteemi on olemassa! Kun mainitsin tästä valitusta tehdessäni hänen esimiehelleen, hänen esimiehensä järkyttyi. Hän sanoi minulle, että mikäli äiti jättää käymättä neuvolassa, siitä lähtee ilmoitus lastensuojeluun ja toisekseen äiti menettää oikeuden äitiyspäivärahaan. Että ihan tälläisiä pikkujuttuja unohtui tältä tädiltä sitten mainita mulle kun alkoi kertoilemaan neuvolakäyntien vapaaehtoisuudesta.

Onneksi sitten sain vaihdettua tämän asiattoman tädin toiseen ja nyt mulla on aivan ihana neuvolantäti :) Reklamoiminen siis kannattaa näissäkin asioissa!

Viime viikolla olimme jo toisessa ultrassa ja pikku tirriäisemme on kehittynyt aivan loistavasti :) Saimme myös samalla tietää kumpi hän on. Tietenkään mikään ei ole sataprosenttista, mutta kätilö sanoi, että hyvin selkeästi näyttää siltä, että vaaville voi alkaa ostamaan vaaleanpunaisia vaatteita :) Eli perheessämme tulee vallitsemaan akkavalta.

Ensimmäinen ultrakuva 12.12.2012

Kyllä tämä on niin iso asia, ettei tätä oikein käsitäkkään! Olemme olleet onnesta sekaisin Isännän kanssa nämä kuukaudet ja välillä on ollut hyvin lähellä etten ole paljastanut tätä asiaa täällä blogissa ennen aikoja. Esim. olen monessa postauksessa meinannut kirjoittaa, että "nyt kun olen raskaana...." Ihoni on tässä raskausaikana voinut kohtuullisen hyvin, mutta nyttemmin on alkanut tulla pientä hormooninäppylää, joten siksi meikkikuvissa ihoni on hieman epätasaisen näköinen, jos joku nyt on tälläiseen sattunut kiinnittämään huomiota.. Mutta nämä ovat täysin yhdentekeviä asioita, elämäni suurin prioriteetti näkyy näissä edellä olevissa kuvissa


Kuiskasimme haikaralle,
poutapilven enkelille.
Pikkuruinen suuri ihme,
josko tulla voisi meille.

Silitti hiljaa enkelin siipi,
kauneinta kaikista käytti.
Onnen ovesta sisään hiipi,
todeksi toiveet täytti.


Vauvamme täti oli ostanut tälläisen ihanuuden. Koska vauvan mama on innokas valokuvaaja, pitäähän vauvalla olla oma kamerapaita

maanantai 18. helmikuuta 2013

Kuparia ja kultaa.

Sitkeästi jatkan meikkikuvieni postailua! Koska kevät on tulossa, ajattelin kokeilla vähän murrettuja sävyjä.


Otin taas käyttöön Inglot-freedompalettini ja käytin siitä kolmea lämmintä sävyä, kuparia, kultaa ja ruskeaa. Oranssiset ja kupariset sävyt sopivat sinisten silmieni kanssa hyvin yhteen ja varsinkin kesäaikaan tykkään käyttää oranssia paljonkin. Oranssi on sinisen vastaväri ja näin ollen ne tehostavat toisiaan kivasti.


En muistanutkaan miten kivoja värejä nämä freedom-palettini lämpimät sävyt olivatkaan! Varsinkin tuo kulta. En tiedä alkaako kohta nelikymppiset luomeni olemaan ryppyiltään sitä luokkaa, että voin heittää hyvästit metallisävyille ja siirtyä lopullisesti mattaväreihin? Kaikkia luonnonlakeja uhmaten tein kuitenkin nyt tämän metallihohtoisen meikin eikä tämä nyt ihan hullulta kaiketi näytä?


Meikkipohjana käytin Sleekin Oil free-meikkivoidepuuteria, poskipuna Lumenen mineraali aukkapuuteri, huulipuna Avon Color Rich sävy Iced Coffee, ripsari MIYO LashXtension.


perjantai 15. helmikuuta 2013

Pienellä vaivalla uusi keittiö.

Kevät on tulossa ja mulle iskee keväisin aina kova kodin sisustusvimma. Olemme Isännän kanssa puhuneet jo varmaan kaksi vuotta, että keittiöllemme pitäisi tehdä pieni pintaremontti. Pienellä vaivalla uusi ilme.

Tältä keittiömme näytti ennen. Harmaansiniset, mattapintaiset kaakelit, joita olen inhonnut koko sen ajan kun olemme tässä asuneet. Kaappien vetimet ovat olleet mielestäni klohmot, halvan oloiset ja jotenkin kirveellä veistetyt.

Suurin muutos tulisi siis kaakelin väriin ja kaapit saisivat uuden ilmeen uusien vetimien muodossa.


Kaakelimaali on helppo tapa uusia kaakelit uuteen uskoon. Mitään hurjan halpaa maali ei ole, mutta yhdellä purkillisella maalaa noin 8 neliön alueen. Kaakelit pitää puhdistaa ja kuivata huolellisesti ennen maalausta. Tässä tilannekuvia pesutilanteesta. Huomatkaa kuinka paljon Isäntä ilmeen perusteella arvostaa kun heilun kameran kanssa kuvaamassa :D


Kun kaakelit on puhdistettu, voi maalaamisen aloittaa. Me valitsimme uudeksi väriksi pirteän mustan! Syy miksi valitsimme mustan oli, että pohja oli jo valmiiksi tumma väriltään, esim. valkoinen ei olisi tasaisesti peittänyt alle jäävää siniharmaata. Ja koska kaappimme ovat harmaanvalkoiset, puhdas valkoinen olisi saattanut näyttää likaiselta niiden rinnalla.

Kaakelimaaleissa on aika vähän sävyjä ja mitään murrettuja sävyjä niistä ei juurikaan löydy. Minä haaveilin ihan alunalkaen jostain taupen tai nutrian sävystä, mutta sellaista ei sitten tosiaan ollut. Sävyt ovat perusvärejä (musta, valkoinen, vaaleanpunainen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, keltainen, terracotta ja harmaa)



Valmista tuli! Kaakelit maalattiin kahteen kertaan jotta lopputulos saatiin näin tasaiseksi. Maali on todella voimakkaan hajuista ja vaikka maalauksesta on aikaa jo toista viikkoa, asunnossamme leijailee vieläkin maalinkäry.

Mutta eikös vaan tullutkin ihan kivan näköistä! :) Vetimiksi valitsimme sirot, kiiltäväpintaiset perusvetimet. Mustat kaakelit sopivat hyvin yhteen kodinkoneidemme kanssa, työtasojen kanssa ja kaapistojen kanssa. Musta ja valkoinen yhdistelmänä toimi aina.



torstai 14. helmikuuta 2013

Ruskeaa murrettuna lilalla.

Ja taas pukkaa meikkikuvia. Tein viime viikolla kivan lilan meikin jonka kuvasin, mutta sitten jossain päänsisäisen suonenvedon sattuessa poistin kuvat kamerasta vahingossa. Taiteilin meikin uudelleen, tosin en ihan identtisenä vaan jotain sinne päin olevana.


Ihmisen mielikuvitus on näköjään rajallinen. Kun teen näitä "värikkäitä" meikkejä, käytän näköjään niissä aina sitten lilaa! Nyt yhdistelin lilan kanssa ruskeaa (tottakai, mitäs muutakaan? Onko maailmassa olemassa joku muukin väri?) Ehkä tämä on vähän tumma päivämeikiksi, mutta tälläisellä kuitenkin menin tuolla kylillä ihan virastoaikaan.


Salaman kanssa näyttää tältä. Luonnonvalo on vielä niin surkea, että pakko ottaa näitä salama-kuviakin vaikka se perhana syökin terävimmät värit kuvista.

Olenpas onnistunut ottamaan oikein tälläisen todella imartelevan kuvakulman omasta naamastani. Näyttää kuin muutenkin iso naamani olisi vielä isompi! Huh! Käytin tähän silmämeikkiin bareMineralsin The Phenomenon-paletin lilaa, Grimasin ruskeaa (sävynro kulunut napin pohjasta pois), Inglotin Matte 363-nappia. Luomaripohjustajana UDPP.
Huulipuna on Avonin Color Riche Iced Coffee, meikkivoide Avonin Luxe Nude Bodice, meikkipuuteri Lumpun mineraalimeikkivoidepuuteri, poskipuna Constance Carrolin valoa taittava puna. Ripsari MIYOn LashXtension.

Koska mä nyt olen ihan fiiliksissä tekemässä näitä erilaisia meikkejä, mulle saa antaa meikkitoiveita! Toteuttelen niitä taitojeni mukaan! :)


Ps. tänään on vimppa päivä osallistua synttäriarvontaan! :)