torstai 31. tammikuuta 2013

Suuri, suurempi, ammattilaiskoko.

Amerikassa kaikki on suurempaa. Myös luomarinpohjustajatuubit (onko tuo muuten yhdyssana?)

Kun näin tämän megatuubin eBayssa, aloin melkein ääneen laulamaan, että taivas varjele, mikä sieltä tulee....No sieltä tuli UDPP:n ammattilaiskokoinen tuubi. Olin joskus kuullut, että tälläisiäkin jättiläisiä on myynnissä, mutta omin silmin en ollut moista järkälettä ennen nähnyt. Koska tämä on minun maailmassa luomaripohjustajien kiistaton ykkönen, ostaa napsautin tämän itselleni. Ostologiikan peruskivenä toimi ajatus, että eipähän lopu heti kesken.

Jos äskeisestä kuvasta ei oikein saanut käsitystä minkä kokoinen tuubi on kyseessä, niin tästä varmaan saa. Tavaraa putkilossa on 25 ml ja kaikki tätä jumalaista tuotetta käyttäneet tietävät miten älyttömän vähän tätä kerralla tarvitaan. Eli tämä puteli kestää meikäläisen käytössä todennäköisesti vuosia.

Ja vielä vertailun vuoksi tämä perhekoko ja normikokoinen UDPP. Tuo normikokoinen näyttää ihan joltain näytepakkaukselta tähän jättiläisversioon verrattuna :D Tätä suurta kokoa saa tilattua myös suomalaisesta Pretty.fi -verkkokaupasta hintaan 34,90 € (+postarit 6,90 € eli yht.41,80 €), mutta eBaysta tämän sai ostettua ilmaisilla rahdeilla hintaan noin 25 €.

Onko UDPP sinullekin ykkönen?


keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Päättymätön viettely.

Huh, miten hengästyttävän lemmekäs otsikko. Syy siihen löytyy tästä:

Infinite Seduction (suom. Päättymätön Viettely) on eräs uusimmista Avon-tuoksuista. Viimeksi tilausta tehdessäni, huomasin tämän olevan tarjouksella (12,95 €, kelpo hinta hajuvedestä, don't you think) ja ostaa napsautin tämän vaikka mulla ei ollut tämän tuoksusta suurempaa hajua (hehe, näppärää sanaleikittelyä). Avonin kuvastossa olevat tuoksukuvailut ovat aina luokkaa kermaisen persikkaisen metsäinen tuoksu jossa häivähdys syntisen pehmeää nahkaa kuorrutettuna vaaleanpunaisten vaahtokarkkien makeudella, vuoristopuron solinan raikkautta ja niittykedon kevätkukkasten nektariinia....Just just, niin siis miltä tää oikeasti tuoksuu?

Pullohan on ihan tollanen peruskiva, vähän löytyy korumaista korkkia ja liukuvärjättyä pullon pintaa. Virallinen tuoksuarvio sanoo tämän tuoksuvan nahalle, vaniljalle, gardenialle ja mustalle pippurille. Tuosta päätellen tuoksua voisi kuvitella hyvinkin maskuliiniseksi, mutta mielestäni tämä on todella naisellinen. Mä olen maailman huonoin kaivamaan tuoksuista esiin eri noteja, en esimerkiksi erota tässä mitään nahkaan viittavaa? Mielestäni tämä tuoksuu pehmeälle ja makealle. Kiva arkituoksu jota sietää suihkia reilummallakin kädellä koska hinta ei päätä huimaa ja tuoksu itsessään ei voimakkuudessaan muistuta Wunderbaumia.

Avonilla on huikea määrä tuoksuja ja olen lämmennyt vain todella harvalle ennen tätä (City Rush ja Little Red Dress). Tälläkin tuoksulla on aiemmin ilmestynyt sisartuoksu Infinite Moment, jota olen tuoksutellut ja mielestäni näillä kahdella ei todellakaan ole mitään läheistä sukulaisuussuhdetta keskenään. 

Kuten tapoihin kuuluu, annoin myös Isännän tuoksutella tätä ja näin ollen hän sai myös antaa tälle tuomionsa:

-Aika seksikäs. Makeahko. Aika mausteinen, mutta silleen hyvällä tavalla, kyl sä tiät (juu tottakai rakkaani tiedän) Tää on vähän samantapainen tuoksu kuin joku joka sulla on jo? 

Mun mielestä mulla ei ole yhtään tämän tuoksuista tuoksua entuudestaan, mutta Isännän tuomion mukaan on :D Hyvän arvion tämä siis sai häneltäkin. Jos siis tulee mahis tätä jossain tuoksutella ja vaikka ostaakin, niin suosittelen. Edullinen ja kiva tuoksu :)

tiistai 29. tammikuuta 2013

Väriötökkä.

Sain testattavaksi Kevin Murphyn color bugin. Olin joskus ohimennen kuullut näistä suoraväreistä jotka hierotaan suoraan kuivaan hiukseen, mutta en ollut ennen tätä testausta tehnyt mitään tuttavuutta käytännössä näiden kanssa.

Sain testiin valkoisen bugin joka sinänsä oli oikein passeli väri, koska minulla on pikimustat hiukset. Bug on tuollainen puolipallon muotoinen rasia jonka sisällä on väriä. Väri on koostumukseltaan kuin luomiväriä.

Erotin hiuksistani pari kaistaletta joihin levitin kevyttä muotoilugeeliä jotta pinta olisi tasainen. Olin myös etukäteen kuullut, että mikäli värin alle laittaa jonkun kevyen muotoilutuotteen, väri tulee voimakkaampana esiin.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja hinkkasin palloa hiuksiini. Pikkuhiljaa väriä alkoi tarttua hiuksen pintaan, mutta vaikka levitin väriä sekä suoraan purkista että myös sormin hiuksiini, lopputulos oli hyvin läpikuultava ja kaikki varmasti tietävät mikä väri syntyy kun yhdistetään valkoinen ja musta? Jep, harmaa.

Väri on todella murenevaista kuten voi huomata kun vilkaisee paitaani tuosta olkapään kohdalta. Päädyin tälläiseen dip dye-tyyppiseen värikokeiluun eli keskitin värin enemmän hiusten latvaan.
Sori muuten meikittömästä naamasta. Tein tätä väritestausta eräänä lauantaina kun olin yksin kotona ja enkä jaksanut alkaa meikkaamaan.

Huomasin, että hiuksiin ei paljon kannate koskea kun on laittanut tätä väriä. Väri meinaan pöllyää irti todella helposti. Ajattelin olla näppärä ja koitin "kiinnittää" värin hiuslakalla paremmin kiinni hiukseen, mutta kun lakkaa sujahti ulos paineilman kanssa, osa väristä pöllähti pois hiuksesta :(

Väri sotki kohtuullisen paljon, sitä oli vähän hankalahko levittää hiuksiin, lopputulos ei ollut (ainakaan minun hiuksissani) merkittävä ja loppupeleissä väri lähti kokonaan pois kun vetaisin pari kertaa harjalla hiusten läpi.

Voi olla toki, että värin alla käyttämäni muotoilutuote oli liian kevyt ja tämä olisi vaatinut ehkä kuivashampoon tai muotoilupastan alleen jotta värin intensiteetti ja pysyvyys olisivat olleet voimakkaammat? Vaikka valkoinen värinä on ehkä omiaan juuri mustille hiuksille, jostain syystä kuitenkin näiden raitojen kanssa hiuksistani tuli mieleen halpa halloween-noitaperuukki.

Saattaa olla, että käyttäjässä oli nyt enemmän vikaa kuin tuotteessa, mutta jotenkaan en nyt yhtään lämmennyt tälle? Vaikka käyttötapa on tehty maailman helpoimmaksi (hinkkaa väriä suoraan purkista päähän), silti koin sen hankalaksi. Ja sottaavaksi. Lopputulos ei ollut siisti vaan näytti kuin olisin hinkannut taululiituja hiusteni latvoihin. Naamiaisiin tai johonkin vappupelleilyihin tämä voisi olla ihan jees, mutta jos tällä haluaa saada vakavasti otettavat raidat hiuksiin, se voi olla hankalaa.

Tuote saatu blogin kautta testattavaksi.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Epävarmasti lilaa luomeen.

Päätin repäistä ja kääntää uuden lehden silmämeikkien teossa! Ruskean eri sävyt ovat niitä rakkaimpia mulle ja koska silmäni ovat aika siniset, ruskea väri sopii silmieni värin kanssa yhteen ehkä parhaiten.

Vierastan monia kirkkaita sävyjä, etenkin sinisiä, liiloja ja vihreitä. Ajattelin kuitenkin kokeilla vähän rajojani ja tehdä muutaman meikin juurikin näillä minulle vierailla väreillä. Kieltämättä meikatessa tuli sellainen olo, että olen menossa johonkin karnevaaleihin enkä ollut varma kehtaisinko laittaa nokkaani ulos lilat luomissa! Kertoo vissiin jotain meikäläisen kaavoihin kangistumisesta....

Mutta lilalla lähdin nyt ekassa meikissä liikenteeseen ja tässä lopputulos.

Huh! Tälläistä jälkeä sitten! Inspiraatio tähän lilaan tuli ihan siitä, että päälläni sattui olemaan lila paita. Lila on kaunis väri, mutta mulla tulee siitä ainakin omalla kohdalla flashbäkkejä yläasteen aikaisiin luomarikokeiluihin (näytin muuten silloin varmaan aivan turpaan saaneelta liloine silmämeikkeineni....) ja toisekseen mulla on aina sellainen olo lilan kanssa meikatessa, että mun silmät näyttää ihan allergisilta? Näyttääks ne? Vai kuvittelenko vaan?

Muistutan (jos joku ei vielä tästä kuvasta osannut päätellä), että en sitten todellakaan ole mikään ammattimeikkaaja. Ihan totaaliamatööri ja tämä on ainoa "malli" miten osaan luomarit asetella luomiini; vaaleaa sisänurkkaan ja tummaa ulkonurkkaan + luomivakoon. Pitäisi varmaan opetella häivyttämään tuota luomaria hieman laajemmalle alueelle, nyt kun katson tätä kuvaa, luomarit näyttää aivan hölmöiltä :/ Vierastan todella paljon muuten omalla kohdallani tyyliä missä tummaa luomaria suditaan koko luomelle! Hui, ei sovi mulle yhtään! Vai pitäisköhän sitäkin vaan kokeilla useammin?

En tiedä, mutta omasta mielestäni tämä lila ei ole paras väri silmieni värin kanssa? Vai olenko nyt vaan kaavoihin kangistunut ruskean suurkuluttaja? Rakkaat lukijat, saatte kertoa ihan reilusti ja brutaalisen rehellisesti olenko aivan metsässä tämän värin kanssa :D

Ja tässä koko meikki.


Käytin Manlyn palettia ja olen ympyröinyt vihreällä meikkiini käytetyt värit. Sisänurkan vaalea sävy on peräisin Wet n' Wildin Creme Brulee-napista. Tällä paletilla on muuten myös aika rajattomat mahikset tehdä näitä tälläisiä mukavuusalueen ulkopuolisia meikkejä. Tämän avulla ajattelin toteuttaa myös sinisen ja vihreän meikin, jotka kuuluvat tähän epävarmuussektorilleni. Ja saishan noista keltaisistakin vaikka mitä aikaan! Pitää vaan vissiin sitten sukeltaa pää edellä tänne värien maailmaan ja katsoa mitä tulee :)

perjantai 25. tammikuuta 2013

Jag bakade muffins.

Mulla on ollut aina heikkous ihaniiin leivonnaisiin ja välillä innostun kokeilemaan leipomista aivan itsekin! Olen vain niin auttamattoman surkea keittiössä, että kulinaristiset kokeiluni yleensä päättyvät kauheaan sotkuun ja kiroiluun.
Satuin tässä taannoin avaamaan telkun keskellä päivää ja Neloselta tuli juuri silloin ruotsalaisen Leila Lindholmin ohjelma Leila Leipoo (Leila bakar). Ojdå! Jag fick insipiration!


Leila on todella kaunis ja sympaattinen nuori nainen (okei, mua vuoden vanhempi, mutta siis joo nuori kuitenkin...) ja hyvin lahjakas leipoja. Hänen ohjelmansa Leila Leipoo tulee Neloselta joka arkipäivä iltapäivisin. Voin muuten kertoa, että näköjään sitä voi leivontaohjelmaankin jäädä koukkuun! Mulla on nyt meinaan Leilan ohjelma nyt automaattitallennuksessa ja olen tonkinut hänen reseptejään täältä. Leilalla on myös omat kotisivut, jotka löytyvät täältä. Olen jo niin syvällä tässä Leila-fanituksessani, että facebookissakin piti käydä tämän mestarileipurin sivuja peukuttamassa.

Se jakso jonka satuin näkemään oli muffinssijakso jossa Leila leipoi herkullisia karkki- ja marjamuffareita. Oijoi, pakkohan niitä oli päästä itsekin leipomaan! Hassua muuten, että kun Leila tekee söpössä keittiössään melkeinpä mitä vaan herkkua, pöydät pysyvät koko ajan siisteinä. Mutta annas olla kun minä alan säätämään meidän köökissä jotain, niin johan on pöydät ja seinätkin jauhoissa ja sokereissa. Leipojasta puhumattakaan!

Koska pääsin ihan jumalattoman hyviin fiiliksiin näiden muffareiden leipomisesta (jos ette vielä tästä kaikesta hypetyksesta sitä vielä huomanneet..höhöhöh), niin ajattelin jakaa nämä ihanat muffari-reseptit myös teille :)

Muffinsin perusohje:

50 gr voita
3 kananmunaa
2 dl sokeria
1 dl kermaviiliä/maitoa/Turkkijugurttia
4 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta

Sulata voi ja anna jäähtyä. Vaahdota kananmunat + sokeri, lisää kermaviili/maito/jugge sekä sula voi. Sekoita jauhot + leivinjauhe ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi. VINKKI! Jos haluat suklaisia muffareita, lisää jauhojen + leivinjauheen joukkoon 2 rkl kaakaojauhetta ja ripaus vaniljasokeria.

Laita paperiset muffarivuoat peltiseen (tai silikoniseen) muffinssivuokaan. Näin muffinsit pitävät kauniisti muotonsa. Täytä vuoat 2/3 taikinalla ja ripottele päälle marjoja tai karkkeja.

Paista muffinseja 225 asteessa noin 12-15 minuuttia.

Leivoin mustaherukkaisia muffareita joihin käytin pakasteessa (jo aika kauan) olleita mustaherukoita. Osaan näistä marjamuffinseista laitoin päälle myös mysliä joka ei sellaisenaan maistunut hyvältä, mutta sopi erinomaisesti tälläisiin muffiseihin :)

Mustaherukka-Mysli -muffinsit. Mustaherukan voi halutessaan korvata esim. mustikoilla, mansikoilla, vadelmilla, punaherukoilla, puolukoilla....millä vaan marjalla. Mysli sopii erinomaisesti myös omenan ja raparperin kaveriksi. Omput voi paistaa ennen muffinseihin laittamista voissa, kanelissa ja fariinisokerissa, jotta ne saavat kauniin kullanruskean värin.

Kaikkien karkkien ystäville! Polly-muffinsit! Joo, nämä eivät ehkä maailman kauneimpia muffinseja ole ulkonäöltään, mutta äkkiäkös tälläiset rumat leivonnaiset voi kuorruttaa tuorejuustokuorrutteeella joilloin niistä tulee cupcakeja! Tein näiden kanssa niin, että laitoin Polly-karkkeja per muffinsi 2-3 ja asettelin karkit vuoan pohjalle. Sen jälkeen kaadoin taikinaa niiden päälle. Mikäli näistä haluaa vieläkin mehukkaampia ja maistuvampia, kannattaa Pollyjen kaveriksi laittaa pari siivua banaania. Karkit kannattaa peittää taikinalla melko tarkkaan, koska uunin lämpö saa Pollyt räjähtämään ja niiden sisällä oleva vaahto pursuaa muuten melko mukavasti aivan joka puolelle....Osa näistä muffinseista näytti aivan siltä kuin näille olisi tehty jokin patologinen toimenpide.

Tein myös Dumle-muffinseja joista ei valitettavasti ole kuvaa, koska Isäntä söi ne ennenkuin ehdin valokuvaamaan niitä :D Tein nille ns. tiikeripohjan eli laitoin puolet vaaleaa taikinaa ja puolet ruskeaa taikinaa ja keskelle upotin Dumle-karkin. Aika hyviä olivat! :)

Mukavaa ja makeaa viikonloppua kaikille! :)



torstai 24. tammikuuta 2013

Villiruusu alkoi kukkia villisti.

Tänään on vuorossa jälleen blogin kautta testattavaksi saatu tuote. Haluan tähän väliin sanoa, että sain loppuvuodesta jonkun verran tuotteita testiin ja siksi näitä saatuja tuotteita vilahtelee nyt hieman useammin blogissa. Lupaan, että tulossa on myös juttuja tuotteista jotka olen aivan itsekin hankkinut :)

Lavera on eräs lempparimerkeistäni ja olinkin hyvin iloinen kun sain testiin itselleni tämän villiruusua sisältävän silmänympärysgeelin. Joskus taannoinhan arvoin kaksi tälläistä lukijoilleni blogiarvonnassa, mutta itse en ole päässyt tätä testamaan ennen tätä.

Geeli on valkoista ja siksi ihmettelinkin miksi tämä on nimetty geeliksi, koska koostumus on hyvinkin emulsiomaista. Koostumus on kuitenkin kevyttä ja se imeytyy ihoon hyvin. Tuoksu on mielestäni aika voimakas silmänympärystuotteeksi. Voide (tai geeli) tuoksuu todella voimakkaasti ruusulle, mutta tuoksu häviää iholta jonkun ajan kuluttua levityksestä.

Tuote lupaa rauhoittaa ihoa ja vähentää mm. turvotusta ja se on tarkoitettu erityisesti kuivalle silmänympärysiholle. Itse käytin tätä vajaan viikon kunnes aloin huomata silmieni ympärillä punoitusta ja selkeää ihoärstytystä. Ajattelin ensin, että se johtuu jostain hormonaalisista muutoksista tai talvipakkasista, en osannut yhdistää ihoärsytystä laisinkaan tähän tuotteeseen vaan käytin tätä edelleen aivan huoletta.

Huomasin kuitenkin, että punoitus ja pienet näppylät eivät menneet pois vaan itseasiassa pahentuivat koko ajan :( Sitten päätin jättää tämän tuotteen käytön kokonaan pois ja jo parin päivän päästä näppylät ja punoitus hävisivät!

En tiedä mikä tässä tuotteessa ärsytti ihoani näin. Ehkä voimakas tuoksu? Olin hieman pettynyt, koska olen tykkäillyt laveran tuotteista aivan kympillä ja tykkään edelleenkin. Tämä kyseinen tuote ei vaan jostain syystä sopinut iholleni. Tosi jännä, että luonnonkosmetuote antaa tälläisen reaktion, mutta ehkä joukossa on jokin ainesosa jolle ihoni on allerginen. Höh, tylsää!

Tuubi on kooltaan 15 ml ja se on BDIH-sertifikoitu. Tätä saa tilata mm. täältä ja hinta on 22,05 €

INCI:
Water (Aqua), Alcohol*, Tricaprylin, Glycerin, Olea Europaea (Olive) Fruit Oil*, Chondrus Crispus (Carrageenan) Extract, Butyrospermum Parkii (Shea Butter)*, Macadamia Ternifolia Seed Oil*, Squalane, Tocopheryl Acetate, Hydrogenated Palm Glycerides, Rhizobian Gum, Sodium Hyaluronate, Sambucus Nigra Flower Extract*, Dipotassium Glycyrrhizate, Hydrogenated Lecithin, Rosa Canina Fruit Extract*, Camellia Oleifera Leaf Extract*, Tocopherol, Prunus Amygdalus Dulcis (Sweet Almond) Oil*, Simmondsia Chinensis (Jojoba) Seed Oil*, Helianthus Annus (Sunflower) Seed Oil, Lysolecithin, Brassica Campestris (Rapeseed) Sterols, Lecithin, Ascorbyl Palmitate, Xanthan Gum, Fragrance (Parfum)**, Citral**, Geraniol**, Citronellol**, Limonene**, Linalool**.
* = ingredients from certified organic agriculture, ** = natural essential oils



Tuote on blogiyhteistyön kautta saatu.


keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Love your skin.

Rakasta ihoasi, kehoittaa Benecos-sarjan vartalovoide. Kuten olette varmaan huomanneet, olen jokseenkin innokas luonnonkosmetiikan puolesta puhuja. En ehkä muuten harrasta ituhippeilyä elämässäni sen suuremmin, mutta kannatan kierrätystä ja jos mahdollista, koitan ostaa luomua (mikäli kukkaro sen sallii). Luonnonkosmetiikasta olen löytänyt monta hyvää ja toimivaa tuotetta, joten siksi tykkään niitä käyttää ja suositella niitä muillekin.

Sain yhteistyökumppaniltani Cosmeryalta testiin Benecos-sarjan body creamin. Benecos sarjana oli minulle tuttu vain pelkästään nimeltä, en ollut ennen tätä testannut mitään sarjan tuotetta. Vartalovoidefriikkinä otin innolla testattavaksi tämän kyseisen tuotteen. Olen muutenkin aika vähän päässyt testaamaan vartalonhoitojuttuja luonnonkosmen puolelta, joten siksikin tämä oli tervetullut.

Voide on paksuhkoa, kermaista ja täyteläistä. Se imeytyy kohtuu hyvin ja nopeasti ihoon eikä jätä ärsyttävää (ja syvästi inhoamaani) valkoista kerrosta ihon pinnalle. Voide sisältää mm. calendulaa ja metsälehmusuutetta ja sen tuoksu on raikkaan sitruksinen. Tuoksu on hyvin mieto ja häviää iholta aika nopsaan eli se ei jää riitelemään esim. hajuveden kanssa.

Oma ihoni on ainakin näin talviaikaan kutiava, kuiva ja punoittava ja olenkin saanut tästä voiteesta hyvän avun näiden edellä mainittujen juttujen nujertamiseen. Voide soveltuu myös herkällekin iholle.

Tuubi on hauskasti ja raikkaasti kuvioitu limenvihreillä koukeroilla. Tuubin koko on mukava 150 ml ja korkki toimii saranoilla (hyvähyvä!). Tämän tuotteen hinta on erittäin kohtuullinen, Cosmerya myy tätä hintaan 6,90 € ja HUOM! Cosmerya haluaa tarjota lukijoilleni -15 %:n alennuksen Benecos-ihonhoitotuotteista 28.2.2013 asti. Muista kirjoittaa tilaukseesi koodi nonnube. Täältä pääset ostoksille. (Alennuksen jälkeen esim. tälle voiteelle jää hintaa enää 5,80 €!) :)

Yhteenvetona voisin sanoa, että tämä on oikein kiva perusvartalovoide, joka ajaa asiansa tosi hyvin. Voin lämpimästi suositella kaikille jotka kärsivät talven kiusaamasta ihon kuivuudesta ja punoituksesta.

Tuotteen INCI:
Aqua, Helianthus Annuus Hybrid Oil*, Caprylic/Capric Triglyceride, Cetearyl Alcohol, Glyceryl Stearate Citrate, Glycerin, Urtica Dioica Root Extract*, Calendula Officinalis Flower Extract*, Arctium Lappa Fruit Extract*, Tilia Cordata Flower Extract*, Rosa Canina Fruit Extract*, Sambucus Nigra Fruit Extract*, Hypericum Perforatum Flower Extract*, Sesamum Indicum Seed Oil*, Helianthus Annuus Seed Oil*, Glycerin*, Gluconolactone, Xanthan Gum, Glyceryl Stearate, Sodium Cetearyl Sulfate, Tocopherol, Ascorbyl Palmitate, Dehydroacetic Acid, Citric Acid, Parfum**, Limonene**, Linalool**. *Luomu


Tuote saatu testattavaksi blogiyhteistyön kautta.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Ensimmäiset nakuilut.

Just viime viikolla taisin mainita, että kirjoittelen joistain tuotteista todella pahasti jälkijunassa. Tänään nostan taas tämän nolon tosiasian esille kun kertoilen teille kokemuksiani Urban Decay Naked-paletista. Naku-palettihan on jo kait so last season, koska paletista on tullut (ajat sitten jo) markkinoille versio 2.0:kin.

Noh, koska en ole pahemmin matkustellut viime vuosina (eli en ole päässyt Sephoraan) ja nettikaupat ovat myyneet eioota jo pidempään Naked-paletista, en ole sitä saanut. Ennenkuin nyt.

Vierailin ihanaisen Kissiksen luona joulukuussa ja jo ennen vierailuani meillä tuli kerran juttua Naku-paletista. Kissis mainitsi mulle ettei oikein ole päässyt kamuiksi kyseisen paletin kanssa ja ehdotinkin hänelle, että voisin ostaa sen häneltä pois. Vierailuni aikana kysäisin häneltä, että mitä hän huutaa hintaa paletista. Olin kuulkaa aivan suu auki moilasena kun Kissis lätkäsi paletin mulle kouraan ja sanoi, että ole hyvä :D Olin niin iloisesti järkyttynyt, etten varmaan tajunnut kunnolla edes kiittää! Mikäli tälläinen paha etikettivirhe tapahtui, korjaan tämän nyt ja sanon, kiitos ihana :)

Mutta tässä tämä nyt sitten on:

Kuten kuvasta saattaa huomata, Kissis ei juurikaan ollut paletin luomarinappeja kuluttanut eli käytännössä katsoen tämä on kuin uusi. Tuntuu nyt vähän hölmöltä alkaa kertomaan tästä paletista isommin, koska tästä on varmasti kaikki lukeneet jo satamiljoona juttua. Mutta jos lukijoissani nyt on vielä joku kuka lukee nyt aivan ekaa kertaa koko paletista, niin kerron nopsaan että paletti sisältää yhteensä 12 matta- ja shimmerväriä ja kaikki värit natsaavat keskenään yhteen eli paletista voi tehdä erilaisia silmämeikkivariaatioita kymmenittäin.

Tämän paletin sävyt ovat niin syvällä mukavuusalueeni sisäpuolella kuin vaan voi olla. Ne ovat suorastaan sen ytimessä. Minä harvoin poistun ruskealta turvallisuusalueeltani mihinkään ja siinä ehkä onkin suurin syy miksi blogissani ei vilahtele värikkäitä karnevaalimeikkejä. Mä olen vaan niin ruskean ystävä ja kuten kaikki tietävät, old habits die hard.

Tästä paletista on tullut aivan täysin lempilapseni ja huomaan käyttäväni tätä lähestulkoon nykyisin aina kun jotain silmämeikkiä alan väsäämään.

Tässä muutama kuva erään ihan peruslauantain meikistä :)





Paletin luomivärinapit ovat kivan pigmenttisiä, silkkisiä ja levittyvät luomelle kauniisti. Ne eivät murene ja pysyvät jopa ilman pohjustajaakin paikoillaan kohtuu kivasti. Laatu on siis ensiluokkaista.

Vihreällä ympyröityjä käytettiin meikissä.



  Muita Naku-faneja?

maanantai 21. tammikuuta 2013

Tulevien blogisynttäreiden kunniaksi jotain mukavaa.

Nonnula täyttää komeat 3 vuotta Ystävänpäivänä 14.2.2013! Blogini on siis vahvasti uhmaiässä!

Kun kolmisen vuotta sitten suunnittelin aloittavani julkisen blogin, en silloin osannut ajatellakaan miten rakas harrastus tästä minulle tulisi. Mutta kyllä tästä on vaan tullut. Blogini on minulle äärimmäisen tärkeä. Olen ihan hurjan iloinen siitä, että niin monet ovat löytäneet tämän pikkublogini ja tykkäävät lukea höpötyksiäni. Toivon mukaan myös jatkossa tykkäätte pysyä mukanani!

Pitemmittä puheitta, haluankin tulevien 3-vuotissynttäreiden kunniaksi järkätä pikkuarvontaa rakkaille lukijoilleni :)

(Palkinnon kaikki tuotteet ovat uusia ja käyttämättömiä. Mikään taho ei sponsoroi arvontaa vaan kaikki tuotteet ovat itse hankkimiani)

Palkinto sisältää seuraavat tuotteet:

-Yves Rocher Inositol Végétal-päivävoide (soveltuu +20 vuodesta eteenpäin)
-Freeman Granaattiomena-Sokeri -vartalokuorinta
-Freeman Basilika-Sitruuna - mutanaamio kasvoille
-Fruttini Minttu-Lime -vartalovoide
-Clynol smooth -lämpösuojasuihke hiuksille
-Yves Roches Sitruspuunkukka -suihkugeeli
-Yves Rocher Pure Calmille -puhdistusgeeli
-Oriflame Greippi-Takiainen -shampoo & hoitoaine (herkän päänahan hoitoon)
-Avon SUN SPF 30 -suojavoide kasvoille
-Lavera After Sun -voide
-Avon Nailwear Pro -kynsilakka, sävy Artic Waters


1.Arvonta alkaa nyt tänään 21.1.2013 klo 7 ja päättyy blogini syntymäpäivänä 14.2.2013 klo 24
Tällä aikavälillä tulleet osallistumiskommentit hyväksytään arvontaan mukaan.

2.Osallistuaksesi jätä minulle kommentti joka sisältää s-postiosoitteen jotta voin ottaa yhteyttä sinuun jos arpaonni on sinulle suosiollinen. Lisäksi kerro minulle miten alunperin olet löytänyt blogini ja kuinka kauan olet ollut lukijani :) Mikäli haluat samalla antaa ruusuja tai risuja, niin saat myös tehdä. (Mikäli et halua jättää s-postiosoitetta julkisesti nähtäväksi, voit meilata sen myös minulle blogini sähköpostiin. Muista vain mainita kommentissasi, että teet niin!)

3.Palkinto postitetaan vain Suomeen.

4.Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti s-postilla ja hänen voitostaan kerrotaan myös täällä blogissa :)


Good luck darlings! :)


torstai 17. tammikuuta 2013

Kolme uutta punaa.

Olen viime aikoina astunut jo useamman kerran mukavuusalueeni ulkopuolelle kun puhutaan huulipunien väristä. Mukavuusalueeni on nuden rusehtavat ja ehkä vähän helmiäistä sisältävät punat, mutta viimeisimmän vuoden aikana olen yllättänyt jopa itsenikin ostamalla kirkkaan punaisia ja pinkkejä punia.

Viimeksi Avonilta tilausta tehdessäni, päätin ottaa kokeiluun uusiutuneen Color Trend-sarjan punia. CT sarjana tuo mieleen teineille suunnatun kosmetiikan, koska hinnat ovat todella edulliset ja pakkaukset ovat söpön naiiveja. Jostain kerran tosin kuulin, että kyseessä ei ole teinisarja vaan edulliset hinnat johtuvat siitä, että pakkausmatskuihin ei ole törsätty dollareita. No enivei, ostin kolme punaa, jotka maksoivat 2,95 € kpl ja koska sarjan uusiutumisen myötä myös värikartat menivät uusiksi, halusin koklata miltä uudet huulipunasävyt näyttävät livenä.

Huulipunahylsyt ovat raikkaan valkoiset, mutta auttamattoman halpikset koska ovat ohutta muovia. Vanhassa CT-sarjassa hylsyjen muovi oli niinkin heppoista ja korkit raksahtelivat rikki tosi helposti, jopa meikkipussissa pyöriessään.

Halusin kunnon pinkkejä ja valitsin sävyiksi Doll Pink (joka on niin ärhäkkä fuksia, että huh!) ja Pink Holiday on sen astetta miedompi pikkusisko. Dazzle ei vastannut todellisuudessa ollenkaan sitä väriä joka kuvastossa komeili. Kuvaston värikartassa sävy oli helmiäispinkki ja todellisuus oli sitten tämä tiilenpunainen. Öh? Taisi kuvasto hieman valehdella.

Pitää sanoa, että punien keskenäinen pigmenttiero on valtava. Doll Pink ja Dazzle ovat niin pigmenttisiä, että vaikka pyyhin swatchit pois kuvan ottamisen jälkeen ja pesin käsiäni monesti pitkin päivää + kävin illalla suihkussa, nukkumaan mennessä mulla näkyi vielä näiden kahden jäljet kädessä haaleina! Mutta Pink Holiday on kuin sävyttävä huulivoide. Tuossa swatchissa on hinkattu punaa varmaankin kymmenen kertaa eestaas iholle ja lopputulos ei ole tuon värikkäämpi. Doll Pink ja Dazzle antoivat nuo jäljet ihan kertavetäisystä.

Suurimmaksi suosikiksi tästä nousi ehdottomasti tuo Doll Pink. Dazzle oli sinänsä pettymys, koska sävy ei vastannut yhtään sitä mitä mielestäni tilasin. Ja tuo Pink Holiday on liian mitäänsanomaton pigmenttinsä puolesta. Kokonaisuudessaan tämän sarjan huulipunista sanoisin, että vaikka hinta on todella halpa ja sarjan pakkauslaatu ehkä hieman kyseenalainen, osa väreistä toimii ja pigmentti on hyvä. Nämä eivät ole liian kuivia punia, mutta silti pysyvät huulilla ihan kiitettävästi, tämän hintaluokan puniksi. Koska hinta on näinkin halpa, värejä voi ostaa surutta enemmänkin kokeiluun.



keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Takuton elämä.

Mä jurnaan aina välillä vähän jälkijunassa joidenkin uutuksien suhteen ja kirjoittelen niistä tänne kun samat jutut ovat pyörineet jo sadassa muussakin blogissa. Tänään kirjoitan Teille yhdestä joululahjastani jonka sain Isännältä eli tästä:

Tangle Teezer. Juu-u, nyt sain omani ja toki tästä haluan sanoa sanottavani vaikka tämä ei sinänsä mikään uusi juttu olekaan enää hiustenhoidossa :)

Isäntä oli ihan omin pikku kätösin osannut tilata minulle tämän ja olipa hän fiksuna miehenä tehnyt hintavertailuakin kotimaisten ja ulkomaisten nettikauppojen välillä ja tilannut lopulta tämän Englannista. Värikin oli juuri oikea, ihana räikeä pinkki, joka takaa sen, että tämä taatusti löytyy vähän hämärämmässäkin valaistuksessa.

Tangle Teezer muistuttaa muotoilultaan jotain alkueläintä ja ehkä juuri siksi istuu käteen todella hyvin. Onhan tuollaisesta möhkäleestä mukava ottaa kiinni kun käsi myötäilee sen muotoja. Itse kun olen käsivammainen, tälläinen kevyt hiusharja on juuri omiaan minulle. Harjakset ovat muovia, kuten koko harjakin on. Tangle Teezerin salaisuus piilee siinä, että se harjastensa muotoilun ansiosta ei katko hiuksia eikä revi niitä irti yhtä herkästi kuin ns.tavallinen harja. Kuten enkun kielinen nimikin antaa ymmärtää, tämä kesyttää takut.

Eihän tähän voinut kuin ihastua. Ainoa miinus tulee siitä, että tätä ei saa käyttää hiustenkuivaajan kanssa eli föönaus pitää suorittaa edelleen normiharjan avulla. Odottelen kovin, että myös kuumuutta kestävä föönaus-Tangle Teezer kehiteltäisiin, koska esim. tälläinenkin versio harjasta on jo markkinoilla.

Tämä on taatusti ihanteellinen myös lasten hiuksille ja lapsille onkin olemassa omat Tangle Teezerinsä (jotka maksavat enemmän kuin nämä aikuisten versiot...). Kivutonta harjaamista ja ainakin minun hiukseni pitivät tästä. Tämän voisi lukea tuotteisiin jotka kuuluvat ns. saavutettuihin etuihin ja kerran ne saavutettuaan, niistä ei enää halua luopua.

Löytyykö lukijoistani Tangle Teezer-faneja?

tiistai 15. tammikuuta 2013

Kovat lupaukset, mutta missä tulokset?

Lorkku lähetti minulle jo ajat sitten testattavaksi Vichy-sarjan uutuuksia, Idéalia Pro-seerumin sekä Idéalia päivävoiteen kuivalle iholle.


Pro-seerumi lupaa tehota kaikkiin ihon pigmenttimuutoksiin (aurinko, ikääntyminen, epäpuhtaudet) korjaavasti. Se myös lupaa rauhoittaa, kosteuttaa ja silottaa. Se on parabeeniton ja sopii myös herkälle iholle.

Idéalia-päivävoide taas lupaa silottaa ihoa, tasoittaa ihon sävyä, antaa iholle hehkua ja parantaa ihon uusiutumista.

Voiteet sopivat kaiken ikäisille +25 vuodesta ylöspäin ja näitä myyvät hyvin varustetut apteekit.
Seerumin pakkauskoko on 30 ml ja hinta noin 40 € ja päivävoiteen pakkauskoko on 50 ml ja hinta noin 30 €.

Otin seerumin päiväkäyttöön päivävoiteen alle. Koostumus on vaaleanpunaista ja aika ohutta. Se imeytyy ihoon hyvin ja ainakaan talviaikaan ei tunnu olevan liikaa vaikka päälle laittaa vielä päivävoiteen.

Jos olisin testannut tätä sokkona, en todellakaan arvaisi, että käytän yli 40 euron arvoista tuotetta kasvoilleni. Tässä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä. Tämä on niin perus kuin vaan voi olla. Tuoksu on kiva ja raikas, mutta sekin on tosi perus. Koostumus ei jätä ihoa mitenkään ihmeellisen uudistuneen tuntuiseksi. Ja ne lupaukset mitä kaikkea tämä tekee.....noh, en ole ainakaan huomannut mitään muutoksia parempaan. Ihoni on pysynyt ihan samanlaisena koko käytön ajan.

Jos en tietäisi mitä tämä on, arvaisin tämän olevan jokin markettituote, esim. Lorkun perustuote.
Tämän kokeilun perusteella en ostaisi tätä enkä varsinkaan tuohon hintaan.

Lähestulkoon yhtä tylyn tuomion saa tämä päivävoide joka on ollut käytössäni yövoiteena. Koostumus on todella peruskamaa, jälleen tulee mieleen jokin Lorkun markettivoide. Ihan perus ok voide, mutta ei tässäkään kohtaa hintansa arvoinen. Samanlaisia voiteita saa edullisemminkin.

Jännä miten tälläiset voiteet jotka ovat pettymyksiä kuitenkin tuntuvat kestävän tosi kauan. Ovat siis turhankin riittoisia. Olen koittanut hölvätä tätä runsaalla kädellä, että saisin tämän joskus loppumaan, mutta siltikään purkin pohja ei vielä pilkottele.

Voide imeytyy ihan kivasti ja tuoksuu samanlaiselle raikkaalle/puhtaalle kuin seerumikin, mutta mitään isoja muutoksia ihon kunnossa en ole huomannut. Kuten en seerumiakaan, en myös tätäkään ostaisi lisää. Nämä olivat niin mitään sanomattomia, että en edes tiedä mitä näistä sanoisin? Joku ehkä saattaa ihastua, mutta mua nämä eivät voittaneet puolellensa.



Tuotteet saatu blogin kautta.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Uudelleenlataa hiuksesi.

Minun ja TIGIn suhde on kestänyt jo vuosia. Olen löytänyt sarjasta huikeita helmiä joiden nimeen vannon varmaan aina ja ikuisesti. Harmillista vain, että sarjan uudistuksien myötä muutamat ihanat tuotteet (Sexed Up-sarja ja Curls Rock-kiharavoide) ovat poistuneet pysyvästi. Jostain netin syövereistä saattaa toki löytyä joku kauppa joka edelleen myy tuotannosta poistuneita TIGI-tuotteita? Saa vinkata jos joku tietää jonkun hyvän kaupan!

Sain blogini kautta testattavaksi BED HEAD-sarjan uutuuksia, Recharge- ja Elasticate-tuotteet. Tänään kirjoittelen Teille arviotani ensiksi mainitusta.

TIGIä ei ole koskaan voinut syyttää tylsästä muotokielestä pullojen suhteen eikä niin voi tehdä nytkään. Villimmän mielikuvituksen omaavat saattavat löytää näiden pullojen ulkonäöstä mielikuvayhtymiä vaikka mihin. Gröhöm. Onkohan näiden suunnittelija käynyt liikaa aikuisten lelukaupoissa vai mitähän alitajuntaa tämä on. Kun näin nämä putelit ekaa kertaa, pakko myöntää, että ihan ekaksi mieleen ei tullut shampoopullo. Samankaltaista muotokieltä oli jo muinoin TIGIN After Party-muotoiluvoiteessa.

Recharge-tuotteet toimivat hiuksissa syväpuhdistajina, ne poistavat muotoilutuotteiden jäämiä ja ympäristöstä tulevia saasteita. Ne lupaavat antaa hurjaa kiiltoa ja liikkuvuutta hiuksiin.

Rakastuin näihin heti ensi kokeilulta. Hiukset olivat paksumman tuntuiset ja föönaus + muu muotoilu oli vaivatonta pesun jälkeen. Vaikka noin vuosi sitten opin hyväksymään luonnonkiharat hiukseni ja useimmiten nykyään pidän niitä kiharina, niin näiden tuotteiden kanssa on vaan melkein pakko suoristaa hiukset! Näiden jäljiltä jopa minun karhea, luonnonkarkea hiuspörrö on kuin silkkiä. Isäntä naureskeli eräs ilta kun suihkun jälkeen katselin telkkua sohvalla istuen ja hiplasin hiusteni latvoja autuas ilme naamalla :D

Kiiltoa tulee mielestäni myös runsaasti. Kiiltohan näkyy tummissa hiuksissa paremmin kuin vaaleissa ja omat mustat kutrini ainakin kiiltevät näiden jäljiltä ihan kiitettävällä tavalla. TIGIn tuotteissa on myös aina ollut hyvät, jopa karkkimaiset tuoksut. Tämä kaksikko tuoksuu mielestäni raikkaalle sitrukselle. Jos ihan tarkkoja ollaan, tuoksu tuo mieleeni Berocca-vitamiiniporejuoman! 

TIGIt tunnetusti eivät ole sieltä edullisimmasta päästä, mutta ainakin nämä ovat niin laadukkaita, että näistä sietää maksaakin sen mitä pyydetään. Suositushinta shampoolle on 21,60 € (pullokoko 250 ml) ja hoitoaineelle 23,80 € (pullokoko 200 ml). Toivoisin, että joskus hiustuotevalmistajat ymmärtäisivät laittaa pullokoot toisinpäin. Itselläni hoitoainetta ainakin kuluu enemmän kuin shampoota joten se saisi olla isommassa pullossa.

Tuotteet saatu blogin kautta testattavaksi.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Lämpimät kiitokset.

Lämpimät kiitokset aivan kaikille ihanille lukijoilleni jotka otitte osaa suureen suruumme ja myötäelitte eilen äärimmäisen surullista päiväämme.

Olette ihania ♥

Viimeisin vuorokausi on mennyt kyyneleet silmissä tämän tästä. Oli hyvin raskasta korjata pois kaikki Brunon tavarat; pedit, ruokakupit, lelut...Hänen tyynyjään poiskorjatessa tuli iso itku kun nenään tulvahti tuttuakin tutumpi turkin tuoksu.
Lahjoitamme Brunon tavarat ystäväni kautta hyväntekeväisyyteen yhdistykselle joka pelastaa hylättyjä ja kaltoinkohdeltuja koiria. Tuntuu hyvältä antaa lämpimät pedit, herkkupalat, lelut ja jäljelle jääneet ruokapapunat sellaisille koirille jotka niitä varmasti kipeästi tarvitsevat.

Ikävä tulee aaltoina. Yhdessä hetkessä kaikki voi tuntua jo helpommalta, mutta sitten tulee surun aalto joka pyyhkäisee yli kuin pahinkin tsunami. Kaikki ketkä ovat lemmikin menettäneet, tietävät varmasti tämän surun ja ikävän määrän. Tuntuu kuin perheenjäsen olisi kuollut. Ja meidän tapauksessa Brunolla oli elämässämme niin suuri merkitys, koska olemme kärsineet lapsettomuudesta, hän oli meille kuin lapsi. Siksi tämä menetys tuntuu entistä raskaammalta.

Lohdullista on kuitenkin, että nyt tiedämme ettei rakkaalla Mopsillamme ole enää kipuja ja tuskia. Meillä on hänestä hienot muistot, paljon valokuvia ja videopätkiä.
Pienessä paketissa tullut suuri persoona ei unohdu koskaan ♥ 


 Meillä on sinua iso ikävä.


perjantai 11. tammikuuta 2013

Poissa on ystävä kallehin.

Raskain mielin ja sydämin kirjoitan nyt tätä teille.

Tänä aamuna meidän niin äärimmäisen rakas Mopsimme nukkui pois. Ihan yllättäen tämä ei tapahtunut, vaan jouduimme tekemään Isännän kanssa tämän raskaan päätöksen jo muutama päivä sitten. Teimme kaikkemme, yritimme, pohdimme, mutta mitään muuta emme enää voineet. Kun eläin sairastuu vakavasti vanhemmalla iällä, pitää päästää irti omasta itsekkyydestä ja antaa toiselle armahdus. Suurta rakkautta on myös se viimeiselle matkalle lähettäminen. Rauhallisesti ja levollisesti.

Sanat eivät riitä kertomaan sitä surun ja ikävän määrää joka meillä nyt on. Ja tulee olemaan pitkään.
Todennäköisesti kaipaus tulee kulkemaan vierellämme aina. Niin suurta, ihanaa, kilttiä ja kultaista persoonaa ei unohda ikinä. Tuhinat, miljoonat koko naaman kattavat pusut, lempeät katseet, kuorsaukset, pienet pierutkin,  kaikki ne kulkevat sydämessäni aina. Pitkään on varmasti outo tunne kun tuttujen tassujen ääni ei enää kuulu kodissamme.

Toivoimme, että kunpa olisimme voineet pelastaa  Brunon meidän luoksemme jo paljon aiemmin. Nyt saimme elää hänen kanssaan melkein 2 vuotta ja ne vuodet säilyvät ikuisesti muistoissamme. Teimme aivan kaikkemme, että hänellä oli mahtavat eläkepäivät uudessa kodissaan, meidän kodissa. Kuitenkin jotkut asiat olivat jo lähteneet menemään peruuttamattomasti pieleen ja siinä ei parhaimmatkaan hyvät teot enää auttaneet tarpeeksi.

Blogini hiljenee nyt siis Mopsipostausten osalta. Hän on ollut suuri osa blogini elämää ja täällä on moni lukijani ottanut hänet suurella ilolla vastaan. Vaikka hän ei enää fyysisesti täällä luonamme olekaan, hänen henkensä tulee elämään täällä blogissa sekä meidän kodissamme vielä pitkään. Kun aika on tehnyt minua vahvemmaksi tämän koettelemuksen osalta, voin joskus tehdä tänne muistopostauksia tästä rakkaasta pojastamme. Nyt haavat ovat vielä liian auki ja kipeitä, että pelkkä valokuvien katselukin saa kyyneleet valumaan.

Minulta on tulossa ajoissa ajastettuja postauksia ensi viikolle. Hyvä näin, muuten olisi edessä ollut ehkä blogitauko, tällä hetkellä ei vaan ole yhtään voimia ajatella järkevästi tai kirjoittaa tekstiä. Yritän palata normaalisti blogin pariin mahdollisimman pian, koska tämä kirjoittaminen kuitenkin tekee hyvää ja antaa minulle sisältöä päivään, vaikka suru onkin äärimmäisen suuri. Surutyötä voi tehdä monin eri tavoin, itseilmaisu on yksi tapa. Ikävä ei koskaan häviä, mutta sen kanssa oppii elämään.





Lennä Rakas mukana tuulen, tähtien luo.
Loista meille kirkkaimpana ja suurimpana tähtenä iltaisin.
Olethan meille meidän pieni suojelusenkelimme.
Tule luoksemme uniin.
Hipaise saparohännällä ohimennen meitä.
Ole meidän luonamme, koska tämä on sinun kotisi, aina.
Lohdullista on, että et koskaan mene lopullisesti pois, elät aina muistoissamme.
Sinä annoit meille niin paljon, tuotit aina hyvän mielen,
vaikka taivas olisi ollut muuten synkkiä pilviä täynnä.


Hyvää matkaa Rakkausruttunen.
Meidän oma LovePug.
Nyt sinun kipusi ovat poissa.
Emme unohda Rakas sinua koskaan.
Tassunjälkesi elää aina sydämissämme.

Jonain päivänä me vielä tapaamme.
Se sinulle lupaamme.

Rakastamme sinua rakas pieni poikamme.

~äiti &isi~





Bruno 8.2.2004 - 11.1.2013

torstai 10. tammikuuta 2013

Neljä pientä ja kivaa.

Teen jotain poikkeuksellista ja kirjoitan TAAS kynsilakoista. Just joulukuussa nurisin Kissikselle, että kynsilakkapostaukset ovat mielestäni maailman tylsimpiä. Mutta ilmeisesti mieli muuttuu. Ja koska olen taas saanut kynteni edes vähän siihen vanhaan loistoonsa, niin mikäs sen kivampaa kuin lakkailla niitä :) eli näitä kynsilakkapostauksia saattaa siis tipahdella jatkossakin.

Käväisin Gina Tricotissa aleostoksilla ja kassalla oli tyrkyllä tälläisiä kivoja minilakkoja. Kuten oranssi hintalappu paljastaa, kyseessä oli niinikään aletuote. En ole pahemmin GT:n kosmetiikkaa ostanut, viime keväänä(?) ostin aukkapuuterin josta ihan tykkäsin kyllä. Moni on kehunut myös GT:n luomarinappeja.

Mielestäni näissä oli niin hauskat värit joten repäisin kukkaronnyörit levälleen ja sijoitin 4 euroa näihin.

Nyt en parjaa tällä kertaa kynsieni mallia tai pituutta, koska viimeksi niin tehdessäni sain paljon vastaväitteitä aikaan :D Ja nyt alan olla jopa ihan tyytyväinen taas kynsiini!
Koklasin ekana näistä minilakoista punaista hololakkaa ja oikein nättiähän tuo näyttäisi kynsissä olevan. Se mikä yllätti oli, että vaikka pakkauksessa ei missään mainittu, että nämä olisivat jotain speed dry-lakkoja, sellaisia nämä kuitenkin taisivat olla? Meinaan kun lakkasin ensin vasemman käden kynnet ja sen jälkeen oikean, vasuri oli jo sillä välin kuivunut! Oho! Ja mikä peittävyys! Kynsissä on tosiaan vain yksi kerros joka riitti jo peittämään täysin.

Tämä setin perusteella voin kyllä mennen tullen ostaa näitä GT:n lakkoja lisääkin! Erittäin hyvä hintalaatu-suhde! Ja kivat värit! :)

Löytyyjö lukijoista GT:n kosmetiikkafaneja?

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Tuoksumuistoja vuodelta -93.

Tuoksumuisti on kyllä hauska juttu. Tuoksu voi tuoda mukanaan paljonkin muistoja joltain tietyltä aikakaudelta. Sain joululahjaksi jotain ihanaa joka vei minut vuoteen 1993.

Sain Isännän siskolta joululahjaksi TBS:n Dewberry (suom.sinivatukka) vartalovoiteen ja suihkarin. Nämä kuuluvat retro-sarjaan jota on saanut TBS:sta jonkin aikaa. Retro-olo tosiaan tulikin kun tuoksuttelin näitä! Käytin nimittäin näitä sinivatukan tuoksuisia tuotteita lukion tokalla eli vuonna -93! (En tiedä pitäisikö kehitellä jokin ikäkriisi kun lukioajoistani puhutaan jo retrona....)

Mulla taisi olla tätä sinivatukan tuoksuista tuoksuöljyäkin! Kuinka moni muistaa nämä TBS:n tuoksuöljyt? Varsinkin sen vaniljan? Niitä ei taida enää saada? Tätä tuoksutellessani mieleeni tuli niin elävästi oma huoneeni jossa perjantai-iltaisin nauhoittelin kasetille Pertti Salovaaran radioshowsta ysärihittejä, tupeerasin otsahiukseni todella korkeaksi töyhtöksi, käytin värillisiä farkkuja (hei ne on muuten taas muodissa!) ja farkkupaitaa. Farkkupaidan päällä piti olla miesten liivi (!), mullakin oli niitä mm. ruskeana ja vihreänä ja matsku oli tottakai, mitäs muutakaan, kuin mokkaa. Huh! Toinen kova asuyhdistelmä oli ylisuuri miesten bleiseri ja vaaleat, polvista rikki revityt Levikset. Sen bleiserin alla oli tottakai poolopaita. Ja kaulakoruna roikkui iso Peace-merkki tai järkyttävän kokoinen risti. Ja koko lukioajan kuljin tylppäkärkisissä bootseissa! Apua! Pitäisikin varmaan joskus laittaa tänne jotain "ihania" ysärikuvia näytille, että lukijanikin pääsisivät näkemään mikä fashionista olenkaan silloin ollut :D

Huomasin, että nyt näitä saisi TBS:n verkkokaupasta alennuksella 3,50 € kpl. Koska tuoksu on niin kiva ja vie minut mukavasti 20 vuoden taakse, voisin harkita ostavani tätä varastoon. Toisaalta jos olisin järkevä en ostaisi varastoon yhtään kosmetiikkatuottetta, koska varastoni pursuilevat nyt jo yli äyräidensä.

Äitini oli ostanut myös mulle joulupakettiin TBS:n suihkarin, mangoa tottakai. Olen tätä niin monesti käynyt nuuskuttamassa kun ollaan oltu äipän kanssa ostoksilla, mutta jostain syystä en ole tätä koskaan ostanut. Ja nyt mä sen sitten sain :) Aivan ihana mango!

Mikä tuoksu vie Sinut teiniaikoihin? :)

tiistai 8. tammikuuta 2013

Ripsariyllättäjä.

Rakastan yllättyä positiivisesti. Näin iloisesti tapahtui kun sain blogini kautta tämän testiin:


Yves Rocher Ultra Volume mascaran. En ole koskaan pitänyt YR:n ripsareita kovinkaan suuressa arvossa, niissä on aina ollut huono harja, ne ovat varisseet pitkin poskia ja/tai ne ovat olleet liian märkiä koostumukseltaan.

Siksi olinkin luonnollisesti hyvinkin skeptinen kun sain tämän kyseisen ripsarin testattavaksi. Olin aivan viittä vaille, että lahjoitan tämän eteenpäin ja pestaan jonkun tutun arvioimaan tämän puolestani, mutta sitten luin Virven jutun tästä ja päätin kuitenkin antaa tälle mahdollisuuden.

Harja on lyhyt ja ehkä vähän kömpelö minun makuuni, koska olen tottunut sutimaan ripsarin paljon pidemmällä ja sirommalla harjalla. Mutta muutaman käyttökerran jälkeen tähänkin lyhyeen töpöön tottui. Harja on muotoiltu hieman tiimalasin malliseksi ja harjaksia on todella tiuhassa.

Inhoan ylikaiken ylimärkiä koostumuksia, koska ripseni eivät vaan pysy kauniisti kaarevina sellaisen koostumuksen kanssa. Tässä oli ilokseni juuri oikeanlainen jämähtävä koostumus joka piti taivutukset paikoillaan.

Tässä yksi kerros ripsaria.


Tässä kaksi kerrosta. Ripsaria voi kerrostaa useammankin kerroksen ilman, että se alkaa klimppaantua ruman näköisesti. Tämä kestää myös ripsissä yllätävän hyvin varisematta ja olenpa nukkunut päikkäritkin tämä ripsiväri ripsissäni. Herätessä silmien ympärystät eivät olleet pahemmin mustuneet :)

YR on parantanut tuotteidensa laatua viime aikoina melko lailla hurjasti ja tämä ripsari on yksi todiste uudesta laadusta. Ja mielestäni hyvä osoitus jälleen kerran ettei pidä omien ennakkoluulojen vaikuttaa. Kun antaa mahdollisuuden, voi yllättyä positiivisesti.

Ripsarin hinta on 12,90 €, mutta harmikseni huomasin, että ripsarin kohdalla lukee limited edition. Tätä pitää ilmeisesti tilata nyt sitten varastoon? Aika kurjaa jos tämä ei olekaan vakkarivalikoimissa. Höh.


Tuote saatu blogin kautta testattavaksi.