keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Karvaton elämä.

Karvojen tarpeellisuudesta ja häiritsevyydestä on aika ajoin ollut juttua eri blogeissa. Ajattelin nyt ottaa oman kantani karvakeskusteluun kertomalla, että itse en siedä karvoja ollenkaan. Ainoat karvat joita siedän itselläni on hiukset (tietty), ripset ja kulmat. Kaikki muu on turhaa ja ne pitää poistaa.

Yllätyin tässä taannoin iloisesti kun Isäntä osti mulle yllärilahjaksi epilaattorin! Toisaalta mielessä kävi, onko tämä nyt jokin vihje? Että kuules apinaeukko, ajappa karvasi? No, hänellä ei ole tapana tälläisiä arvoituksellisia vihjeitä harrastaa, joten pitänee uskoa, että kyseessä oli vilpittömästi vaimon karvanajelua helpottava kapistus.

Nyt kun olen tosiaan raskaana (ah, ihanaa kun tämän asian saa vihdoin sanoa ääneen!), karvojen ajelu alkaa olemaan aika lailla keskittymistä vaativaa puuhaa. Kroppa ei taivu enää ihan samaan malliin kun keskivartalon kohdalla on rantapallon muotoinen (ja kohta kokoinenkin) kohouma. Isäntä ajatteli, että en ehkä saa sääriini (tai muuallekaan) mitään suurta tuhoa epilaattorin avulla, höylällä asia voisi olla ihan toisin. Auts.

Kehtaanko edes myöntää, että tämä laite on elämäni ensimmäinen epilaattori? Jep, olen tähän astisen elämäni pärjäillyt pelkällä höylällä ja karvanpoistoaineilla. Kerran olen kokeillut kotisokerointia ja vahalappuja. Kummankin kanssa menetin hermoni ja melkein järkeni ja olin niin tahmainen, että melkein liimasin itseni kiinni kylppärin seiniin. Ei siis ollut ihan mun juttuni ne hommat.

Isäntä oli valinnut minulle Remingtonin epilaattorin jossa pyörivässä terässä on kaksi nopeutta. Suurempi nopeus on tarkoitettu pitkälle ja vahvalle karvalle ja juuri sellaisia mulla valitettavasti kasvaa säärissä. Kun säärikarvat pitkäksi päästessään alkaa muistuttaa hevosenjouhta, on aika kutsua apuun järeät aseet.

Miltä se epiloiminen sitten tuntui? No ei se kivutonta ole. Mutta itse koen tuon kaltaisen kivun aika mitättömänä. En itke kulmakarvoja nyppiessäni, enkä huuda tuskasta kun minulle tehdään tatuointeja. Tämä epilointi"kipu" kuuluu samaan sarjaan, tuntuu ehkä veemäiseltä, mutta ei ylitsepääsemättömältä. Ja kun hetken on epiloinut, iho ikään kuin puutuu. Mulla ainakin kävi niin.

Ihoni on aika herkkä ja muutamasta karvatupesta tihkui hieman verta epiloinnin jälkeen. Plus että karvatupet heloittivat iloisen punakoina päivän verran operaation jäljiltä. Vinkkinä muille epilointineitsyille sanon, että tämä kannattaa tehdä pari päivää ennen jotain juhlia tms., koska sääret ei tod ihan kuvankauniilta näytä hetimiten. Itselläni pahimpia tuhonjälkiä helpotti Dermosilin Aloe-geeli, joka rauhoittaa ärtynyttä ihoa.

Rakastuinko epilointiin? Kyllä vaan. Helppoa karvanpoistoa ja mikä kivointa, lopputulos säilyy pitkään! Höylätessä ainakin allekirjoittaneella tuntuu sänki jo seuraavana päivänä :/
Kainaloja en ole vielä uskaltanut käsitellä tällä, mutta sitäkin aion jossain kohtaa kokeilla.

Mikä on sinun suhteesi karvoihin? Ja onko epilaattori se sun juttusi?

26 kommenttia:

  1. Multa löytyy samainen epilaattori, ja toimiva on kunhan vaan ei olisi näin laiska sen käytön suhteen :D Useimmiten vaan vetäisen höylällä suihkun yhteydessä, se menee siinä samalla.

    Pakko muuten kertoa, että olen siis aika samanlainen karva-asenteen suhteen kuin sinä. Sinä aamuna, kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen, kun multa meni lapsivesi, niin en suinkaan ensimmäiseksi huolehtinut sairaalakassin valmistelusta tai muusta järkevästä, vaan ennen sairaalaanlähtöä siistin vielä bikinirajan. Mies nauraa mulle yhä edelleen kolmen vuoden jälkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D mä luulen, että ennen synnärille lähtöä mä teen saman operaation! :D (vaikka olettaisin, että kätilöt ovat taatusti nähneet työssään AIVAN kaiken)

      Poista
    2. Juu, ei se alapään ulkonäkö ole siinä hommassa se olennaisin juttu ollenkaan. ;-D Karvoilla tai ilman, kaikki on synnärillä varmasti nähty! =) Mutta, minusta se ihmisen oma olo onkin se juttu eli jos tuntuu kivemmalta lähteä synnyttämään bikinirajat kunnossa, niin ilman muuta ne bikinirajat sitten siistitään vaikka sitten lapsiveden menon jälkeen....(suosittelen kuitenkin tekemään sen ennen sitä ;-) ).

      Poista
    3. Selvennyksenä siis mainittakoon, että synnytys ei varsinaisesti käynnistynyt lapsivedenmenosta, eli siis ihan synnytystuskissani en hommaan ryhtynyt ;) Tapahtuman jälkeen käynnisteltiin synnärillä vielä pari vuorokautta, ja tänä aikana kaikki varmaan suurinpiirtein talonmiehestä lähtien kävivät vähän väliä tekemässä tutkimuksia. Olin siis useaan otteeseen iloinen siististä alakerrasta, heh! :D

      Poista
    4. Juu, just siks mäkin varmistan, että alakerta olis siistinä :D mun tuurilla mun synnytystä tulee seuraamaan joku kandien suurryhmä :D Ja bonuksena niillä on varmaan tehtävänä vielä ottaa videomateriaalia tapahtumasta :D Joten joo, parempi olla parturoituna :D :D

      Poista
  2. Olen tosi vaalea, eli karvatkin on vaaleita eikä niitä siis voi hoidella pois pysyvästi valoimpulssohoidolla. Epilaattori on ollut ystäväni jo monta vuotta. Sillä hoitelen sääret ja kainalot. Bikinirajaa siistin joko epilaattorin lady shave-osalla tai kosmetologilla sokeroiden.

    Minulla on todella hyvä kivunsietokyky, minusta kulmien nyppiminen ei satu ollenkaan enkä nykyään tunne kipua sääriä epiloidessa. Kainalot on ikävät kun ovat niin herkät muutenkin mutta kun höyläämisestä tulee vain kurja sänki, kamalasti roskaa ja onhan ne kunnon höylät kalliitakin niin kärsin mieluummin kerran kuussa epilaattorin käsittelyssä ja fiilistelen sitten superpehmeitä karvattomia kainaloitani.

    Karvanpoistovoiteet eivät ole minun juttu ollenkaan, haisee pahalle ja on muutenkin ällöä. Vahaus on minusta typerää kun sokeroinnilla saa niin paljon parempaa jälkeä ja sokeri on kuitenkin luonnontuote.

    Käsivarsiin en viitsi kajota kun karvoitus on niin hentoa vaaleaa untuvaa niin saapi kasvaa rauhassa, ei niitä karvoja huomaa muuten paitsi ihon mennessä kananlihalle.

    Ei mulla varsinaisesti ole mitään omia karvojani vastaan, mutta kyllä mä hikoilen huomattavasti vähemmän kun kainalot on karvattomat. Säärikarvat ajelen pois lähinnä koska tykkään sileän ihon tunteesta.

    Jos mulle joskus ilmestyy viiksihaituvia niin käyn varmaan konsultoimassa valoimpulssihoitajaa.

    Minusta karvoitus on jokaisen oma juttu, ei mua haittaa jos joku on täysin karvaton enkä myöskään katso kieroon jos joku on karvainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, itseasiassa en mäkään ajele käsikarvoja, koska mulla kasvaa niitä kohtuu vähän ja ne ovat tosi vaaleat. Toisin kuin mun säärikarvat... :/ Ne ovat kyllä turhankin tummat! Hyi!

      Poista
  3. Kirjoittelinkin jo blogiin aiemmin kokeilemastani vahasta ja se ei kyllä toiminut säärilleni yhtään: karvat ovat niin hentoja ja värittömiä. No, kyllä ne silti häiritsevät ja tähän asti olenkin pärjännyt höyläämällä niitä. Epilaattoria en omista, houkuttaisi kyllä mutta en oikein raaski sijoittaa pennosiani siihen, jos en sitten käytäkään tai valitsen huonon laitteen :/ Sheivaamiseen olen vain niin tottunut, että se menee ihan automaattisesti suihkussa käynnin yhteydessä enkä edes kummemmin ajattele sitä. Paitsi kerran, kun liian tylsällä terällä repäisin n. 5cm ihokaistaleen säärestäni ja nyt siinä on ruma arpi. Epilointia voisi siis todellakin harkita... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kans saanut vahaa toimimaan sääriini :( Hirveetä touhua! Tahmasta ja iho vaan ärsyyntyi, mutta karvat jäi. Vähän huono kombo.

      Epilointi on siitä kivaa, että siinä ei ainakaan tule haavoja :)

      Poista
  4. Mulla on samanlainen epilaattori. Ja se on mun historiassa jo kolmas.
    Ekan tilasin jostain tyyliin "kuponkiuutiset" kun ei ollut vielä nettiä, ja kaupoista ei vielä saanut. Sitten se kesti vuosia, mutta kun se hajosi, oli kaupoissa jo Braunin epilaattoreita myynnissä.
    Sekin palveli monta vuotta, mutta lopulta piti jo pitää siitä johdosta tietyllä tavalla kiinni, kun se liitin oli löystynyt.
    Viime syksynä ostin sitten tämän, ja olen ollut tyytyväinen siihen.
    Täytyy todeta, että eka oli tosi paljon kivuliaampi systeemi kuin toi toka ja tää vimma on kaikkein "hellin".
    Mutta joo, ei se epilointi silti kivaa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onkohan kivutonta karvanpoistoa olemassa, siis sellaista jossa karva lähtee juurineen? :( Onhan niitä hullun kalliita laserlaitteita, mutta kellä sellaisiin on varaa, ei ainakaan mulla :(

      Kauneuden eteen pitää kärsiä, eikös se niin ole :D

      Poista
  5. Oon superlaiska epiloimaan, vaikka oon huomannu epilaattorin vaihdon jälkeen että oho kyllähän se tosiaan toimii. Mä epiloin aina kainalotkin, mutta käsien (kyllä) epiloiminen on vielä tuskaa, joten ne höylään. Epiloin myös mun koko jalat ja joskus jopa masua! :-D Ihan herkimmille alueille pitäisi keksiä joku muu konsti päästä karvattomaksi, koska epilaattorilla en lähtisi surruttelemaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen samaa mieltä tuosta herkimmistä alueista. Sokerointi olisi kuulemma hyvä, mutta sitä en ala kotona enää kokeilemaan :D Yks kerta riitti ja mä en osannut sitä tehdä oikein! Sen kanssa sais kyllä todella sileän lopputuloksen eikä se rasita ihoa niin paljon kuin vaha.

      Poista
    2. Kestääkö se sokerointi kuinka? En mä ehkä kuitenkaan lähtis ite sooloilemaan, mä nimittäin muistan tuoreesti mun vahakokeilun. Sääriin ja KAINALOIHIN. Voin kertoa että itku siinä tuli kun teräsvillalla hinkkasin kainaloista vahaa irti kun muu ei auttanu. :-D Hahaha uskomatonta, teräsvillaa.. No hätä keinot keksii eikä mun iho hajonnu..

      Poista
    3. Karva lähtee siinä juurineen eli niin kauan kunnes uusi karva kasvaa takaisin. Sama homma kuin vahauksessa, mutta siinä missä vaha repii mukanaan myös ihoa, sokeri vetää vaan karvan veke :)

      Hui kamala! :O Juu, ei karvanpoiston nyt ihan noin kamalaa tarvitse olla! Eikö vahan mukana tullut sellaisia pyyhkeitä millä pystyi pyyhkimään ihoa? :(

      Poista
  6. Ainoat karvat mitä voin sietää on nimenomaan hiukset, kulmat ja ripset. Muu saa lähteä veks! Muutaman kerran olen epiloinut, eikä se nyt niin pahaa tee ollenkaan. :) Nyt tosin käytän vain höylää, koska en ole vielä saanut aikaiseksi hommata kunnon epilaattoria... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, iho tottuu siihen kumman nopeesti! :) Ja onhan se sileä tunne ihana :)

      Poista
  7. Mulla on epilaattori ja onhan se pirun hyvä mutta oon hullun laiska sitä käyttämään! Jotenkin se höylääminen suihkun yhteydessä on vaivattomampaa. Tosin kesäisin epiloin ahkerammin kun sääret saattaa olla joskus vaikka näkyvillä. Reisiä en höylää koskaan mutta kesällä epiloin nekin.

    Kainaloita tai bikinirajaa en uskalla epiloida IKINÄ! Ai kauhee. Mulla saattaa kasvaa kainaloissa samasta karvatupesta kolmekin karvaa (onko se normaalia? :D) ja voi morjens kun kävin joskus sokeroimassa ne... Silloin sattui. Oishan se kyllä kiva jos sais vähällä (?) vaivalla sileät kainalot mutta kääk kun se pelottaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sitten taas toisinpäin, toi höylääminen on jotenkin niin raskasta, ainakin nykyisin kun meikä ei enää taivu paljon paskaakaan. Isäntä just kysy multa, että pystytkö tekemään mitään enää öhisemättä? :D Jooen pysty! :D

      Kainalot on mulle sellainen kyseenalainen alue uskallanko tuota epilaattoria lykätä lähelle niitä, mutta bikinirajaan uskaltaisin kyllä mennä! :D Nyt kun tuo maha on jo sen verran iso, en näe tuonne "downstarsiin" kunnolla joten en tiedä miten tuon bikinirajan saisi kunnolla siistittyä..pitää varmaan mennä kosmetologille ja pyytää brasialialainen, niin ei tartte miettiä pitääkö rajoja siistiä :D Kaik pois vaa!

      Poista
    2. Joo kaik pois vaan, ei mullakaan varsinaisesti mitään "rajoja" ole :P Eli sitä suuremmalla syyllä en mene sen härvelin kanssa sohimaan "viihdekeskusta". XD

      Poista
    3. Mä käytin viihdekeskukseen ennen sille tarkoitettua karvanpoistoainetta, mutta nyt kun olen raskaana, en ole uskaltanu käyttää sitä kun ei tiedä mitä höyryjä siitä voi ihon kautta imeytyä vauvaan... :( Joten tämä raskausaika on mennyt tässä aika karvakkaana :D (Ihanaa muuten miten herkästi tälläisiä melko privaatteja juttuja alkaakin täällä näköjään kertoilemaan :D :D )

      Poista
  8. Kainalot on oltava karvattomat.
    Mutta esim reisissä mulla ei karvoja edes kasva,säärissäkin aivan himpulat haituvat joita saatan ajella "tavan vuoksi" ajoittain.Samoin käsivarren karvat ovat tosi hentoisia ja vaaleita.Ei millään tavalla häiritse,tai ei ainakaan mua ja muista viis.En mä nyt ala mitään karvoja karstaamaan käskystä =)
    Sitten "viihdekeskusta" siistin kun muistan..oikeesti.En todellakaan joka jumalan suihkukerralla.Joopa..varmaan karvanatsit saa kohtauksia tästäkin.Mutta sanotaan nyt niin että on tässä elämässä vähän muutakin touhuamista ja ajattelemista.
    Ja lisää oksettavaa faktaa;Daamit,kun vaihdepyör..eiku vuodet alkaa niin alkaa kasvojen alueella yllättävää kiihtyvää karvankasvua..Jep,leuassa ja kaulalla..jeah!Ja ne viikset sieltä pukkaa ihan väkisin.Että pitäkää epilaattorit ja vahat valmiina keski-iän hyökkäykseen.Sitten selviää mitä on vi**umaiset karvat.Ne ei ole alapäässä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viihdekeskus! :D Aivan paras!

      Oh my, viiksivallankumousta siis odotellessa!

      Poista
  9. No kehtaankohan minä sitten ollenkaan tunnustaa, että mun epilaattori on varmaan yli 20 vuotta vanha Braun. ;-D Aloin sääriäni epiloimaan joskus nuorena plikkana ja teinkin sitä jonkin aikaa ihan säännöllisesti ja karvankasvu säärissä selkeästi väheni. Ei mulla koskaan ole ollut erityisen ongelmalliset ihokarvat, ne on hyvin vaaleita ja aika ohkaisia, vaikka niitä esim. käsivarsissa onkin runsaasti.

    Minulla on aika herkkä iho, ja tuntui silloin alussa, että sääristä tuli sellaiset kanankoivet kun ne meni ihan punaisille pilkuille jotka ei sitten kaikki edes hävinneet kokonaan. Sitten minulla oli vuosien tauko, kun epiloin vain satunnaisesti, yleensä kerran tai kaksi kesässä. Nykyään epiloin säännöllisesti ainoastaan kainalot ja se kyllä sattuu aivan tajuttomasti, mutta kyllä sen kestää hammasta purren ja kun miettii, että sitten on taas ihanan sileät ja karvattomat kainalot piiiiiitkään.

    Sokerointi oli kainaloille vähemmän kivuliasta, mutta se ei sitten taas sovi tällaiselle laiskimukselle niin hyvin, en vain jaksa ja viitsi siihen alkaa. Epilointi, vaikka sattuukin ihan sikana, kestää vain hetken ja sitten se on ohitse, ei sotkua, ei purkkien kanssa pelleilyä, ei lämmittämistä/jäähdyttämistä/uudelleenlämmittämistä jne.

    Alakerran karvoja olen kerran varovasti kokeillut lähestyä epilaattorilla mutta se oli melkoisen tuskallinen lähestyminen, joten en ole uskaltanut sitä uusia. Ehkä jos päivittäisi tuon vehkeensä.... ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se haittaa vaikka onkin vanha laite, jos kerran toimii :)

      Se kotisokerointi on aivan kaameeta touhua! Tai mä en ainakaan saanut sitä toimimaan yhtään! Olin koko muija aivan sokerissa kun koitin tehdä siitä sellaista järkevää "purkkapalloa" jonka avulla niitä karvoja olis saanut irti. Kun lopulta onnistuin saamaan aikaan lähestulkoon oikeanlaisen koostumuksen siihen tahnaan, repäisytekniikka petti ja sitten olinkin tuolla kylppärissä karvat mukavasti siinä siirappisessa liisterissä...elämäni tähtihetkiä! :D

      Poista
  10. Mun epilaattori on ollut jo useamman viikon säilytyksessä pussissaan. Vihaan sitä kipua :D Ehkä tämän postauksen myötä otan itseäni niskasta kiinni ja otan kapistuksen käyttöön, koska se tekee oikeasti hirmuhyvää jälkeä. On vissiin Braunin.. Oi miksi se ei voi olla kivutonta..

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)