maanantai 6. elokuuta 2012

Hyvän mielen kulmakivet.

Koska olen yltiöpositiivinen ja muutenkin tälläinen hyvän mielen hörhö, päätin tehdä tämän jo monessa blogissa kiertäneen 10 asiaa jotka tekevät minut onnelliseksi-meemin. Kukaan ei minua tähän ole haastanut, joten otin oman luvan toteuttaa tämän täällä blogissani :) Rakastan tehdä tämän tyyppisiä "listoja" ja samalla tulee taas ajateltua niitä kaikkein positiivisimpia asioita elämässä.



1.Isäntä. Ykkösasiani ja ykkösrakkauteni tässä maailmassa, no doubt about it. Viihdyn hänen seurassaan niin hyvin, että vaikka tykkään olla välillä yksinkin ja touhuta omia juttujani, huomaan koko ajan kaipaavani häntä. Joku viisas on joskus todennut, että tosirakkauden tunnistaa siitä, että vaikka toinen olisi vieressä, silti kaipaa häntä. Meillä asia on juurikin näin, ilman että se on pätkääkään takertumista tai jollain lailla sairasta läheisyysriippuvuutta. Me kuulumme toisillemme ja viihdymme yhdessä niin hyvin, että se tuntuu täysin oikealta. Meitä yhdistää moni asia ja huumorimme kulkee sellaisissa sfääreissä ettei kukaan ulkopuolinen edes ymmärrä sitä.

2.Herra B.  Rakas Mopsini, lapseni, koirani, rakkausruttuseni. Voin tehdä paljastuksen Teille rakkaat lukijani, saanko esitellä Herra B eli näin ystävien kesken Bruno. Tai Bönö. Tai Rauno. Tai Räyhä-Rauno.  Myös Rento-Raunona tunnettu. Mussukka, Pötkylä, Makkara, Poju, Jäsy, Ukkeli, Tuhisija, Pierusäkki, Pallero, Pullero, Väskynen Päskynen. Rakkaalla Mopsilla monta nimeä.
Kuten olen kertonut, olemme Isännän kanssa lapsettomia (emme tosin omasta tahdostamme), Bruno on meille kuin lapsi. Voin valaista myös hänen taustaansa hieman teille. Bruno tuli meille keväällä 2011 perheestä jossa hänestä ei enää niin välitetty. B sai olla aika lailla oman onnensa nojassa, ruokaa sai jos omistajat muistivat sitä antaa (ja ruoka saattoi välillä olla mehujäätä tai chili con carnea). Lenkille ei päässyt, siksi B pissasi vanhassa kodissaan aina sisälle josta häntä rangaistiin. Vanha koti oli tilava omakotitalo, mutta Bruno sai olla vain pienessä ahtaassa eteisessä jossa seurana oli vesikuppi ja alla kylmä kaakelilattia. Leluja ei ollut eikä paljon muitakaan virikkeitä. Kynsiä ei oltu leikattu juuri koskaan ja korvissa oli paha tulehdus. Epilepsiakin oli puhjennut jossain välissä ja siitä "unohdettiin" mainita meille kun pelastimme hänet uuteen kotiinsa.
Bruno oli meille tullessaan 7 vuotta ja 2 kk vanha. Mopsit elävät keskimääräisesti noin 10-15 vuotta, joten sen mittapuun mukaan hän ei ollut vielä vanha koira, mutta huono huolenpito oli harmaannuttanut pienen rakkaamme nassukarvoja turhan aikaisin. Nyt kun Brunon elämänlaatu on parantunut noin 100 %:lla meidän luonamme, uskoisimme ja toivoisimme tämän pidentävän hänen elinaikaansa täällä maan päällä.
Bruno kotiutui meille välittömästi, hän nautti silmin nähden kun sai tassutella uudessa kodissaan joka huoneessa ja ympäri huushollia löytyi nukkumapaikkoja jotka ovat täysin hänen omiaan. Hän alkoi saada kunnollista ja laadukasta koiranruokaa säännöllisesti ja lenkille pääsi 3 kertaa päivässä. Korvat ja kynnet huollettiin kuntoon ja epilepsian vakavuudesta otettiin yhdessä selvää lääkärin kanssa. Lelujakin ostettiin, mutta niistä hän ei vielä tänä päivänäkään ymmärrä mitään. Ainoa millä hän tykkää leikkiä on sukat.
Bruno rakastui uuteen henkilökuntaansa täysin, aivan kuten mekin häneen. Hän on meille kultaakin kalliimpi ja niin rakas kuin vain voi kuvitella. Täysivaltainen perheenjäsen. Meidän vauva ja olemme ylpeästi hänen äitinsä ja isinsä.

3.Ystävät. Olen niitä ihmisiä joilla on todella sosiaalinen elämä ja tunnen hirmuisen liudan ihmisiä. Minun on puheliaan ja avoimen luonteeni puolesta helppo tutustua uusiin ihmisiin ja olen näin aikuisiälläkin tutustunut aivan ihaniin tyyppeihin joista on tullut läheisiä ystäviä minulle. Näiden lisäksi minulla on monta ystävää kenet olen tuntenut jo päiväkodista tai ala-asteiästä asti.
En voisi elää ilman ystäviäni, lähimmille ystävilleni kerron murheeni, iloni, suruni, innostukseni, ideani, me nauramme ja itkemme yhdessä. Me tuemme toisiamme ja emme tuomitse.
Ystäväni (tiedätte rakkaat mussukat keitä te olette) tuottavat minulle paljon iloa ja onnea. Saan teiltä tukea, enkä voisi elää ilman teitä.

4. Valokuvaus. Yksi rakkaimmista harrastuksistani. Koska olen ammatillisesti eräänlaisessa tienhaarassa kädessäni olevan vamman vuoksi, olen alkanut miettiä mitä alkaisin isona tehdä. Tietenkin sen puitteissa minkä terveyteni antaa periksi. Mikä on siis asia tuottaa minulle iloa ja missä koen olevani jollain muotoa lahjakaskin? Vastaus on valokuvaus. Tulevaisuuteni on vielä täysin auki, mutta tätä urasuuntaa olen miettinyt hyvin vakavissani. Miksi en alkaisi tehdä jotain joka on lähellä sydäntäni. Tottakai tiedostan sen, että yrittäjyydessä on omat riskinsä ja ihan pystymetsästä en voi alkaa tehdä mitään. Olen suunnitellut, että kouluttautuisin (mikäli se on mahdollista) ja opiskelisin alaa jossa voisin hyödyntää valokuvaustaitojani.
Nämä suunnitelmat ovat vielä täysin lapsenkengissä, mutta joskus unelmilla ja suunnitelmilla on tapana toteutua ja jos ei haaveile, silloin ei saavutakaan mitään. Elämässä pitää olla päämääriä vaikka joskus seinä olisikin vastassa. Olen ottanut sen elämänasenteen, että vastoinkäymiset ovat annettu minulle siksi, että tulen selviämään niistä.

5.Kosmetiikka. Loputin ilonaiheeni, intohimoni kohde. Niinkauan kuin muistan olen rakastanut kosmetiikkaa ja kauneutta. Vaikka saatan höntätä kotosalla meikittömänä, verskat jalassa ja olla täysin sydämin oikea suohirviö, tästä kaikesta huolimatta rakastan laittautua, olla huoliteltu ja tyylikäs. Jos olen/olemme lähdössä jonnekin, rakastan uppoutua meikkaamiiseen ja varaankin aina sille projektille aikaa kunnolla.
Innostun helposti uusista kosmetiikkatuotteista ja kokeilen mielelläni myös tuntemattomampia merkkejä. Käytän ylpeästi markettikosmea ja hemmottelen itseäni (tosin liian harvoin) selektiivisellä.
Aina kun ostan jotain uutta, rakastan sitä hetkeä kun saan ensi kerran kokeilla uutta tuotetta ja rauhassa hypistellä ja tuoksutella sitä.
En tiedä mikä olisin jos en olisi syntynyt tytöksi. Tyttömäisyys ja naisellisuus istuu niin tiukasti minussa. Sain ensimmäisen huulipunani kun olin 4-5-vuotias. Muistan sen olleen kirkkaanpunainen Anytime-puna jonka hylsyssä oli naru, jotta sen sai roikkumaan kaulaan (!!) (80-luvun alun erikoisuuksia, aivan selkeästi.) Sitä punaa tahkosin huuliini sellaisella 4-vuotiaan innolla, että lopputuloksena äitini olisi voinut myydä minut sirkukseen klovniksi :D
Kosmetiikka on blogini kantava voima (vaikka itse kategorioin blogini ehkä enemmän hyvän mielen sekablogiksi, mutta kosmetiikkahan täällä kuitenkin on postausten aiheena useimmiten.)
Olen siitä onnekas, ettei ihoni ole yliherkkä ja enkä ole tuoksuallergikko. Tälläiselle kosmehullulle edellä mainitut asiat olisivat perin masentavia.

6.Kirjat. Olen lukutoukka. En ole ollut sitä lapsesta asti, muistan miten ala-asteikäisenä en jaksanut keskittyä kirjoihin kunnolla vaikka ystävät lukivat silmät kierossa Tiina-kirjoja ja Neiti Etsiviä. Toki minäkin niitä luin, mutta lukeminen ei vaan ollut niin kova juttu mulle sen ikäisenä.
Innostuin lukemisesta yläasteen aikoihin ja sillä tiellä tässä edelleen ollaan. Rakastan uppoutua kirjojen maailmoihin ja kun alan lukemaan, luen yleensä kirjan kuin kirjan melko haipakalla aikataululla.
Olen melko moniruokainen kirjojen suhteen, mutta ehdotonta suosikkilukemistoani ovat etenkin ruotsalaiset dekkarit (Mari Jungstedt, Stieg Larsson, Camilla Läckberg, Anna Jansson, Johan Theorin, -just name a few.) Pidän ihan äärettömästi myös Kata Kärkkäisen (Katariina Sourin siis), Laura Honkasalon, Anna-Leena Härkösen, Pirkko Saision, Harlan Coebenin, Joe Hillin, Preston&Childin, J.K Rowlingin ja Neil Straussin kirjoista.
Luen vuodessa noin 10-20 kirjaa mikä ei tietenkään ole paljon, mutta minulle se on. Vaikka luen nopskaan, minulla saattaa joskus mennä viikkokin etten välttämättä ehdi/jaksa koskea kirjaan kertaakaan.
Mutta kirjat ovat intohimoni. Ja myös Isännänkin intohimo, meillähän on tässä kodissamme (sekä myös tulevassa kodissamme) kirjastohuone jossa on kaikki kirjamme, cd:t ja dvd:t hyvässä järjestyksessä. Cd:t ja dvd:t ovat vielä jopa aakkostettuina.

7.Tietyt tv-sarjat. Olen aivan hirmuinen telkkuorja. Seuraamme Isännän kanssa monia sarjoja ja niistä ehdottomia suosikkejani ovat (osa näistä ovat jo tulleet ajat sitten päätökseen): Gossip Girl, Muodon vuoksi, Kosto, True Blood, Game of Thrones, Moderni Perhe, Rillit huurussa, Sinkkuelämää, Samaa Sukua ja Walking Dead.
Realityistä ehdottomia lemppareita on Huippis, Tanssii Tähtien kanssa, Survivor ja The Voice.
Nautin television katsomisesta ja sarjojen seuraamisesta erittäin paljon.

8.Kirjoittaminen/blogini. Kirjoittaminen tuo minulle suunnatonta hyvän mielen tunnetta kun pääsen avaamaan sanallisen arkkuni. Tätä Nonnula-blogia olen pitänyt nyt noin 2,5 vuotta, mutta sitä ennen kirjoitin toiselle blogisaitille henkilökohtaista journalia jota pääsi lukemaan vain tietty määrä ihmisiä. Se oli tavallaan suljettu blogi jonne kirjoittelin elämästäni. Lopetin sen blogin pitämisen koska koin, että haluan alkaa pitämään tälläistä julkisia blogia ja aiheeksi valikoitui rakastamani kosmetiikka.
Koska olen viimeisimmän vuoden sairastanut kättäni, tämä blogini ollut minulle henkireikä. Kirjoittaminen on nykyisellään hidasta ja kivuliasta, mutta haluan tehdä tätä oman itsenikin takia. Oman luovuuden ja innostuksen vuoksi. Rakastan tätä pientä blogiani todella paljon ja ideoin tämän suhteen koko ajan uusia juttuja. Haluan tehdä tästä niin hyvän kuin vain taidoillani kykenen ja lukijoiltani saamani positiivinen palaute antaa minulle paljon lisävoimia ja iloa. Blogini on hyvin lukijaystävällinen (ainakin näin toivon) ja lukijani ovat minulle hyvin tärkeitä.

9.Kirpputorit. Olen kohnaaja, löytäjä, shoppaaja, etsijä. Yksi lempparifiilksistäni on se kun olen tehnyt kirppikseltä hyviä löytöjä. Esim. viime viikolla löysin jälleen kasan kivoja vaatteita joita innoissani sitten hypistelin kotosalla kirppisreissun jälkeen :) Olen tehnyt kirppiksiltä hyviä kirjalöytöjä, astialöytöjä, kenkälöytöjä, elokuvalöytöjä. Ja tottakai, vaatelöytöjä.
Esim. viime kesänä löysin punaisen Tommy Hilfigerin hupparin 3 eurolla ja olen käyttänyt sitä hupparia melkein päivittäin koiralenkillä.
Kirpputoritouhu on mielestäni parhainta kierrätystä ever. Toisen roska on toisen aarre. Onneksi kotiseudultani löytyy todella monta hyvää kirppistä joissa käyn erittäin mielelläni joko Isännän tai äidin tai ystävän kanssa tekemässä löytöjä. Ja kyllä, luitte oikein. Isäntä on myös kirppari-ihmisiä ja yhdessä saatamme kohnata välillä monta tuntia kirppiksiä läpi :)

10. Minun elämäni. Vaikka mennyt vuosi on ollut raskas monilta osin, rakastan silti elämääni todella paljon. Minulla on hyvä aviomies, ihana koti (joka tosin on nyt myynnissä ja vaihdamme kohta uuteen, ihanaan kotiin), ihanat vanhemmat ja pikkuveli, ihania ystäviä ja ihanistakin ihanin Mopsieläin. Vaikka työurani on katkolla, elämässäni on todella paljon hyvää ja kaunista, paljon ilonaiheita ja naurua, onnellisuutta. Olen onnellinen ja se on tärkeintä.

Joskus elämä heittää kierrepalloa kiinniotettavaksi, mutta olen oppinut näin myöhemmällä iällä sen, että murehtimalla asiat eivät parane. Positiivisuus sen sijaan parantaa monta asiaa. Jos murehtii etukäteen, murehtii kaksi kertaa.

Life is not measured how many breaths we take, but by the moments that take our breath away.

Tälläinen postaus tänään, tästä tuli tälläinen kilometrin mittainen, toivottavasti edes joku jaksoi lukea loppuun asti :D

Kaunista alkavaa viikkoa kaikille!

22 kommenttia:

  1. Tuli ihan itku silmään miten Brunoa on aiemmassa "perheessään" kohdeltu :'( Siis miten kukaan voi olla niin julma! Onneksi ruttunen löysi uuden ja rakastavan kodin teiltä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun järkeen ei myöskään mahdu se, että otetaan lemmikkieläin ja sitten siitä ei pidetä kunnollista huolta! :( Ottaen huomioon vielä senkin seikan, että Mopsit eivät ole ihan niitä kaikkein halvimpia koiria hankintahinnaltaan. Ensin ostetaan kallis koira ja sitten se jätetään heitteille, miksi? En ymmärrä.

      Nyt B:llä on hyvä ja rakastava koti <3 ja sen kyllä huomaa hänestä :)

      Poista
    2. Sama täällä. :(

      Parhautta, että löysin noin mahtavan kodin.

      Poista
    3. <3 Me olemme etuoikeutettuja kun meillä on niin ihana lapsi <3

      Poista
  2. Ihana postaus!! :)

    Hirveä toi Herra B:een menneisyys. :( mutta onneks se pääsi teille rakastavaan kotiin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju! <3 :)

      Eikö vain olekin :( Mutta nyt hänellä on hyvä koti, ellei jopa paras! :)

      Poista
  3. Aivan ihana postaus! Luin loppuun asti :3 ♥

    VastaaPoista
  4. Luin ihan antaumuksella alusta loppuun =)

    Vituttaa tollaset paskat jotka hankkii lemmikin ja sitten jättää sen heitteille..en voi tajuta ihmisen mieltä tämmösissä asioissa.

    Onneksi Hra B saanut uuden elämän teidän luota,sille kävi hyvin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 ihana Tyly <3

      No niimpä! Ei vaan mahdu meikäläisenkään kaaliin, että otetaan eläin josta ei pidetä huolta!

      <3 Kyllä <3 Sekä me, että Bruno, olemme onnekkaita, että löysimme toisemme :)

      Poista
  5. voi Bruno :( mutta hyvä että pelastui ja sai paremman kodin! :)

    haha, alkoi naurattamaan toi ihana hellyttelynimi "pierusäkki" :'DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 juu, nyt hänellä on hyvä koti :)

      Pierusäkki on sellainen pikkusäkki joka sisältää pieruja ja joskus niitä pieruja pääsee ulos montakin kerralla :D Sellainen meidän ukkeli on <3 :D

      Poista
  6. Ihana postaus :)

    Kiva kuulla muistakin lukutoukista. Tuntuu, et harva jaksaa kaiken nettimaailman lisäksi enää lukee oikeita kirjoja :) Itellä on aina jotain kesken, parhaimmillaan useampikin itse asiassa. Juuri nyt oon pienessä kirjastoon meno -kiellossa, että lukisin omaksi haalimiani kirjoja. Ootkos muuten goodreadissa? Sinne on niin kiva listailla lukemisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) <3

      En ole goodreadissa, pitääkin tutustua siihen :) Kiitos vinkistä!

      Poista
  7. Tulipas hyvä mieli tästä postauksesta, kiitos! :) itsekin oon yltiöpositiivinen hörhö, ja tuo "jos murehtii etukäteen, murehtii kaksi kertaa" kiteyttää hienosti munkin asenteeni hieman epävarmaa tulevaisuutta kohtaan. Ollaan onnellisia nyt, eikä sit-ku! :)

    VastaaPoista
  8. Ihana ihana Nonnu, kiitos miljoonasti tästä kaikin puolin mahtavasta postauksesta! Ottaisin mielelläni ripauksen asennettasi ja positiivisuuttasi. Itse olen sellainen herkkä stressierkki joka murehtii muidenkin puolesta.

    Eläinten suurimpana ystävänä en voi sietää tuollaista kuvailemaasi julmuutta. En nyt ala saarnata eläinten oikeuksista enempää, mutta hienoa, että päädyitte adoptoimaan. Bruno on hieno nimi hienolle mopsulaiselle!

    Kärleken är mäktig.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oij, ihanaa, kiitos kauniista kommentistasi! <3 :)

      Mopsulainen on hyvin onnellinen mopsulainen nykyisin <3 Ihana katsoa onnellista koiraa ja varsinkin kun se onnellisuus näkyy hänessä niin selvästi :)

      Riktig! Lycka är en glad hund! Lyckan ler mot oss! :)

      Poista
  9. Ihanan mukava postaus,taas kerran.Herra B sai ansaitsemansa kodin <3

    VastaaPoista
  10. Ihana postaus, tuli tosi hyvä mieli tästä. Kiitos Nonnu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Pupu <3 :) Kiitos kauniista kommentistasi :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)