torstai 14. kesäkuuta 2012

Mustetta iholla.

Mä päätin ylittää hieman itseni eräässä asiassa ja otin pari tatuointia tässä muutama viikko sitten. Mulla on ennestään yksi tatska alaselässä. Sain sen synttärilahjaksi kun täytin 25, kuvaksi valikoitui silloin tämä.

Se on homppu-pomppu-pyppy-hyppy-koikka-loikkanen, Tigger. Nyt alkaa Tikrun turkki olemaan jo vähän kulahtanut ja muutenkin koko tatska on niin nukkavierun näköinen, että tälle on pakko tehdä jossain kohtaa jokin korjausoperaatio tai ottaa ihan kylmästi peitekuva. Tosin sitä en niin haluaisi kyllä tehdä, koska rakastan Tikrua, olemme yhdessä nähneet ja kokeneet kaikenmoista. Muistan miten jotkut ihmiset kyselivät tuon Tikrun otettuani, että "ajattele sitten kun sä oot 80-vuotias ja sulla on Tikru selässä!" Niin? Mitä sitten? :D Mä en oikein aina ymmärrä mikä näissä tatuoinneissa jaksaa vieläkin jengiä ihmetyttää ja miksi pitää aina muistuttaa, että "se on siinä sitten ikuisesti". Tiedetään tiedetään. Ihminen kuka on menossa ottamaan tatuointia on varmasti tietoinen siitä kuinka pysyvä päätös on kysymyksessä. Siinä kohtaa kun minun sukupolveni (ja ainakin siitä nuoremmat sukupolvet) ovat vanhainkodissa, siellä ei muita asukkeja juuri olekaan kuin meitä tatuoituja.
11 vuotta tässä on siis mietitty otetaanko niitä kuvia lisää vai ei :D Liiallisesta impulsiivisuudesta ei kaiketi voi tässä kohtaa kyllä syyttää.

Mutta siihen itsensä ylittämiseen. Olen melkeinpä aina ollut sitä mieltä, että naiselle ei sovi tatska mihinkään kovin näkyvään paikkaan, kuten käsivarteen. Tai lähinnä olen ollut tätä mieltä itseni kohdalla. Tiedä sitten mistä tälläinenkin nihkeily on kohdallani saanut alkunsa, koska ihailen suuresti tatuointitaidetta ja olen naimisissa miehen kanssa kenellä on kohta puoliin full sleevet. Olen ollut jyrkästi sitä mieltä, että ikinä en ota ainakaan käsivarteen mitään kuvaa. Tatskoja saa olla melkein ihan missä tahansa muualla paitsi käsissä. ( No okei, ei naamassa eikä kaulassakaan välttis...)

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Siinähän se on, käsivarressa. Mulle kypsyi ajatus pikkuhiljaa kevään aikana käsivarsi-tatskasta ja lopulta päätin, että otan sen! Miksikä se siitä liiasta jahkaamisesta tulee! :D Halusin tatskan nimenomaan oikeaan käteeni joka on se todellinen murheenkryynini tällä hetkellä. Oikea käteni on ollut p*skana jo pitkään ja halusin siksi ottaa tälläisen ns.voimatatuoinnin. Valitsin kuvaksi tähdet, koska tähdet edustavat mulle sellaista uuden syntymistä ja kirkkautta. Ja tähtikuvio on muutenkin lemppareitani, tähtiä löytyy meidän kodistakin sieltä täältä. Ihana hovitatskaajani, turkulainen tatuointitaiteilija,  Jani Rautajoki toteutti tämän visioni kuvassa näkyvällä tavalla, hän lisäsi tähtien joukkoon vielä pyytämääni tyttömäistä koukeroa ja lehtiä jotka kertovat uuden voiman versomisesta.

Ja koska olin pähkäillyt niin monta vuotta tatuointien ottamista, päätin, että otan sitten heti kerralla toisenkin kuvan. Ja se kuva luonnollisestikin näyttää tältä:

Vasemmassa nilkassani asustaa nyt Mopsi Möpsyläinen :) (Valokuva: Jani Rautajoki.)

Rakastan näitä kahta uutta kuvaani erittäin paljon eikä niiden ottaminen harmita yhtään! Ei tatuointiaan pidä katua vaan sitä kuuluu kantaa ylpeänä, koska se kertoo aina jotain kantajastaan :)

Miten on, onko tatuoinnit cool vai ehdoton nounou? :)

27 kommenttia:

  1. Tatuoinneilla ei ole enää meidän ikäluokalle samanlaista merkitystä kun esimerkiksi vanhemmilleni. Oma äitini oli melkein hysteerinen kun kerran mainitsin että "saattaisin ehkä joskus" ottaa tatuoinnin. Äidille ne kun ovat merkkejä suurinpiirtein anarkistista tai vankilakundista.

    Joka tapauksessa tällä hetkellä, vähän yli kolmikymppisenä en näe aihetta omassa näköpiirissäni. Tuntuu että nykyään on erikoisempaa omalla ikäluokallani jos ei ole tatuointia. Olenkin siis tyytynyt hyvillä mielin erikoiseen syntymämerkkiin joka on selässä, ei mitenkään poikkeuksellisen näkyvästi, mutta kuitenkin taatusti originellinä ja kuvastaen juuri minua.

    Henkilökohtaisesti ihastelen kyllä usein kauniita kuvia mitä tutuilla ja tuntemattomilla on ihossaan, mutta kynnys, että ottaisin itse sellaisen on aika korkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Muistan kyllä vielä 20 vuotta sitten, että tatskat eivät tosiaan olleet ihan valtaväestön hittijuttu. Muistan itsekin joskus teini-ikäisenä katsoneeni jotain tatuoitua vastaantulijaa kauhun sekaisin tuntein, että "tuo on varmaan ollut vankilassa. Tai merillä!"

      Kun otin tuon Tikrun, silloin 80-vuotias isoäitini tokaisi minulle, että "onhan se hyvä tuntomerkki!" :D Ööh, siinä kohtaa kun ruvetaan ihmistä tunnistamaan tatuoinnin perusteella, asiat eivät voi olla enää kovin hyvin.

      Mun vanhemmat ovat 56- ja 58-vuotiaat ja varsinkin meidän faija pudistelee päätään mun tatuoinneille. Äiti kyllä suhtautuu paljon kevyemmin, tosin hän varovasti esitti pyynnön etten ottaisi ihan kamalan paljon näitä kuvia lisää :D

      Poista
  2. Hih, mulla on ihan totta haaveissa myös tatutointi. Tiedän vielä millainen ja minne. Tekstinpätkä, joka on sinänsä yllättävää: aiemmin olen nimenomaan tekstejä pitänyt kuvia "lyhytikäisempänä" valintana, ajatellut, että eikö siihen sitten kyllästy ihan heti. Luulen kuitenkin, että tässä tekstissä ei kyllästymisen vaaraa ole :)

    Katsotaan, tulenko sitä ikinä ottamaan kuitenkaan. We'll see :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstiä mäkin olen ajatellut, että sellaisen vielä joskus otan :) Mitään nimiä en ala tatuoimaan (paitsi oman lapsen nimen, jos sellainen olisi).

      Jos minulta kysyt, mä olen sitä mieltä, että ota vaan! :) Ystävättäreni otti viime viikolla ekan tatuointinsa ja on siitä nyt ihan innoissaan. Niin hullulta kun se kuulostaakin, se tunne minkä tuosta kuvan ottamisesta saa, on huikea :) Ja siihen jää vähän koukkuun...ainakin minä jäin :) Ja Isäntä se vasta koukussa onkin, hänellä kun ei enää paljon paljasta paikkaa käsivarsissa ole :D

      Poista
  3. Ohoh, no sähän räväytit! :D Mun tatskoista nyt on ollu blogissani juttua jo sen verran, että... :D Mutta siis Intiassa otettua kuvaa korjaillaan kahden viikon päästä...Otan ehkä joskus lisääkin, ehkä seuraava Japanissa? :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää vaan olla rohkea ja sukeltaa sinne jääkylmään veteen pää edellä :D

      Meinaatko ottaa Intia-tatskaan peitekuvan vai fiksataanko valmista kuvaa paremmaksi? :)
      Perhaps! :D Japanissa on vaan vissiin aika nihkeä tuo tatskakulttuuri, mutta siksi siellä olisikin ehkä hienoa ottaa kuva :D Yks tuttu asui siellä muutaman vuoden ja hän kertoi, että siellä on tosi vaikea päästä esim. kylpylöihin jos on tatuoitu. Jos japanilaisella itsellään on tatuointeja, se on automaattisesti joku valtavirrasta poikkeava yksilö :O

      Poista
    2. Joo, se tekee kyllä hyvää! :D

      Mulla on keskiviikkona luonnosaika tatuoijan luona, joten katsotaan mitä on saanut aikaiseksi...mutta tarkoitus siis tosiaan olis fiksata vähän paremmaksi, ei peitetä.

      Poista
  4. Tatuoinit on ihanuutta..itselläni kuusi inkitystä ja haluaisin paljon lisää.Kunhan joskus talous antaa myöden niin taatusti otankin.

    Itsekin kuulin aikoinaan ekojen kohdalla näitä hyväntahtoisia "tiedätkö että se on ikuinen?"-kyselyjä....Eihän siinä voinut kuin todeta:"Todellako?Onko?"

    Oma tyttäreni (16 vee) vannoi pari vuotta sitten kovasti ettei todellakaan aio ottaa tatuointia ikunaan,nyt jo vähän mieli muuttumaan päin..=)
    Mun mies haaveilee tatuoijan uraa,se on sen todellinen ammattihaave..yritän tsempata et mies ottais itseään niskasta kiinni ja toteuttais haaveensa.

    Tikru on söpö.Uudista kuva,laitata uusia reunuksia ja väritystä,kenties jotain pientä lisäkettä (Nasu?Perhonen Tikrun kuonolle?)).Koska vaara harmitukseen jälkeenpäin on suuri jos menet sen peittämään uudella kuvalla!!
    Mulla on yksi kuva uudistettu ja pettymys alkuperäisen pliisuuteen unohtui kun kuva miellytti uudistettuna tosi paljon,oli sitä mitä halusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sielunsisareni Tyly <3 :)

      Hienoa jos teidän isäntä alkaisi tatuoimaan! Se on mielestäni hieno ammatti! Ja siinä hommassa hankkii varmasti ihan hyvin :)

      Kiitos! :) Juu, itseasiassa mun tatuoijan Janin kanssa vähän jo suunniteltiinkin mitä tuohon ympärille voisi rakentaa, tuo perhos-idea on kyllä hyvä! Kiitos vinkistä! :) <3

      Poista
  5. Ihania kuvia! Tuo mopsi on niiiiiin suloinen :) Ja tähdet tosi kauniisti sommiteltu. Nuo Tylyn ideat Tikrun fiksailuun kuulostaa tosi hyviltä.

    itse vatvon ees taas mielipidettä tatskojen kanssa. Toisaalta haluaisin, mutta toisaalta ei se ole mikään eka asia mielessä. Mielummin silti kuva kuin lävistys. Luultavasti ottaisin jonkun simppelin kuvan, yksinkertaisen, mutta ei liian tylsää... Ihastelen isoja tatskoja, mutta ei mulla ois rohkeutta moiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 :)

      En mäkään haluaisi ottaa mitään ihan järkyttävän suurta kuvaa, tai nyt ainakin tuntuu siltä. Tuolta mun tatuoijan Janin sivuilta saa hyviä vinkkejä kuvista, käyppä siellä tsekkaamassa :)

      Mä olen kans enemmän tatuointien kuin lävistysten ystävä. Tosin kaipaan ihan älyttömästi mun pientä nenuläväriä josta jouduin luopumaan 6 vuotta sitten työn takia. Nenun pielessä oli pieni nappi jonka mun silloinen työnantaja koki kamalaksi "lävistykseksi" ja jouduin ottamaan sen pois :/ Höh.

      Poista
    2. Läväreistä sanottava että ovat aikamoinen kiistakapula työpaikoilla.
      Itselläni kulmassa ja nenässä..no ja korvalehdissä of kourse.

      Alalla jolla työskentelen ei kauhean yleisesti läväreitä ole hyväksytty,mutta minun duunipaikkani ne hyväksyi..sitten kielsi..sitten hyväksyi..plaaplaplaa

      Itse en lävistyksistäni luopunut,koska sille ei kertakaikkisesti ollut perusteita.

      Poista
    3. Nykypäivänä mun mielestä työnantajan on aivan hassua nillittää lävistyksistä jos ihminen on muuten perus-siisti. Mua harmittaa, että olin silloin muinoin niin kiltti, että suostuin työnantajan pöhköön vaatimukseen :(

      Poista
  6. Ihana ihana mopsi tatska.Ja hienosti toteutettu!! Aion itekin joskus tatuoida oman ruttunaamani kuvan jonnekin.Kuvakin on jo valmiina piirrettynä.Viimeistään sitten kun hän siirtyy iäisyyteen. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kiitos :) ♥ Välitän terveiset tatskaajalleni Janille! :)

      Poista
  7. Tatskat on aina jees, itselle tuli viime vuonna kolme lisää, ja toivottavast tänä vuonnakin edes yksi, ja yhteensä noita on jo parisenkymmentä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi! Sä olet ollut ahkerasti neulan alla :)

      Poista
    2. Se mustehulluus kun vie mennessään, niin ei auta tastella vastaan, suurin kuvatus on koko selän peittävä :D

      Poista
  8. Britney hajuvesi tuli tänään perille ehjänä, kiitos kovasti! :)

    oi mitä tatuointeja, itselläni on olkapäässä iso punainen ruusu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että Britsku pääsi ehyenä perille :)

      Kiitos kiitos :) ♥ Oij, ruusut ovat aina kauniita :)

      Poista
  9. Oij aivan ihania tatuointeja sulla! :) Itsellä on neljä, joista kaksi on tekstejä. Mietin ennen tekstitatuointien ottamista että en koskaan haluaisi minkäänlaista tekstiä hakatuksi ihooni mutta toisin kävi... :) Kieltämättä nuihin tatuointeihin ja siihen tunteeseen jää koukkuun, omat olen ottanut alle kahden vuoden sisään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstejä olen itsekin miettinyt :)
      Siihen tatskaneulan surinaan jää todella pahasti koukkuun!

      Poista
  10. Tatskat on cooool! Mullakin on pyörinyt ajatus mielessä pidempään ja tässä juuri funtsailen, että uskaltaisikohan sitä repäistä ja hankkisi kolmekymppis-lahjaksi itselleen tatuloinnin. Kuva ja paikka vielä vähän mietityttää, kun tuolla töissä ei kovin näkyvällä paikalla tarttisi olla, mutta jotain ajatuksen tynkää jo on :)

    Möpsykkä on ihastuttava <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei juu! Nyt kyllä repäiset! :) Alaselkä on aina hyvä paikka aloittaa, sieltä se nyt ei ainakaan ihan perus-asiakaspalvelutyössä näy (jos ei napapaita päällä kulje) :D

      Kiitos ♥ :) Möpsykkä sulattaa sydämet :)

      Poista
  11. Oi itse tiedän jo tyylillisesti millasen haluan ja teemankin tiedän. Ja minulle niillä on suuri merkityskin. En voisi kuvitella ottavani jotain tatuointia vain, koska tuntuu kivalta, että on joku tatuointi. Jos tatuoinnin otan, tiedän että sitten mummu ja paappa kulkee mukanani aina ja kun en paapan orgideoita pystynyt huolehtimaan, niin kun ne on hakattuna ihooni, niin orgideakin pysyy huollettuna. Tunnelataus tulevaan tatuointiini tulee siis olemaan suuri, ja koska merkitys on valtava, niin haluan sitä hioa loppuun asti kauan ja kunnolla. Mutta siis musta tatuoinnit on loistava juttu jos niillä on joku oikea merkitys. Tai vaikka vain pieni, mutta joku. Ei sellanen, että "otampa koivun oksan käteeni koska se on kiva"

    VastaaPoista
  12. Hihiiiii, Sherlock täällä moro :D Onneksi sulla oli tatuointi-tag niin löysin perille! Hienoja ovat kaikki kolme, mutta yllättäen Mopsilainen on ihan <3 Jokos sulla on nyt lapsen nimi -tatuointi suunnitteilla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mopsilainen on kyllä itsellekin se kaikkein eniten <3 :) Itseasiaa joo tai me otetaan isännän kanssa sellaiset "perhetatskat", siinä on allekkain meidän kolmen kiinalaiset horoskooppimerkit kiinaksi :) Isäntä otti Mimun nimen lapaluun päälle kun Mimu oli viikon ikäinen :) kyllä mä uskon, että Mimun nimi tulee mullekin jossain kohtaa johonkin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)