keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Hiuskameleontti.

Heipsis pitkästä aikaa!

Rikotaanpa tämä radiohiljaisuus nyt oikein rytinällä! Teen tässä postauksessa jotain mitä pohdin pitkään ja lopulta päätin, että whatthehell, anti mennä. Paljastan kasvoni teille nähtäväksi :D Alunperin ajatuksena oli, että pitäisin blogini naamattomana, mutta tämän päiväinen postaus vähän niinkuin vaatii nassun tuomista esille.

Nimittäin puhun hiuksista. Olen värjännyt hiuksiani 12-13-vuotiaasta asti (olen nyt 35, eli melko pitkään on jo tullut puljattua värien kanssa). Voin kertoa, että tässä päässä on ollut aivan kaikki värit ja niiden eri nyanssit mitä nyt kuvitella saattaa. Hurjimpana ehkä pinkki päälliosa, musta alaosa 28-vuotiaana. Äitini joka siihen mennessä oli luullut nähneensä jo kaiken mun hiusteni suhteen tokaisi kiertelemättä "tuo on aivan kauhea" :D Mom knows the best. Siihen aikaan idea pinkistä hiuspehkosta ehkä alleviivasi elämässäni jotain erilaista ja uutta, mutta asuessani tuolloin pk-seudulla, siellä se ei ollut mitenkään kummallista. Helsinki on melkoinen sulatusuuni, joten minä pinkkeine päineni en paljon erottunut katukuvasta. Hiuspehkoni aiheutti leukojen lattiaan tippumista hyvin tehokkaasti kylläkin kotikonnuillani ja luokkakokouksessa missä kaikki pällistelivät hiuksiani sen näköisinä, että onko tuo tosissaan. Ja minähän olin! En tiennyt mitään tyylikkäämpää ja rokimpaa kuin pinkit hiukseni.

Pinkin lisäksi väreinä on ollut liila, kirkkaanpunainen, hillitty ruskea (ja kaikki sen sävyt tummasta vaaleaan ja toisinpäin), platinan vaalea, kananpojan vaalea (eli keltainen, kiitos sitkeän punapigmenttini), helmenvaalea päälliosa-musta alaosa, vaalea päälliosa-lila alaosa, oranssi, kupari, musta, sinisen musta, ruskea + vaaleat raidat, punainen+ mustat raidat, viininpunainen+mustat raidat....
Että onhan näitä.

Kuten tästä kaikesta voitte varmaan päätellä, kyllästyn tosi nopeasti aina yhteen väriin. En tiedä mistä se johtuu? Voiko todellakin olla niin, etten ole tuosta joukosta värejä oikeasti löytänyt omaa hiusidentiteettiäni? En kyllä usko aivan siihenkään. Olen vaan niin vaihtelunhaluinen. Ja hiusvärini ovat yleensä aina jotain ääripäätä, ei koskaan mitään luonnollista. Tässä tänä vuonna mulla oli hetken luonnollinen sävy, tyyliin Jennifer Aniston; vaaleanruskeaa jossa aurinkoraitoja, mutta en jaksanut sitäkään pitkään. Kaipasin taas vaihtelua. Pohdin pitkään missä hiusvärissä olen eniten kotonani. Selasin vanhoja valokuvia ja tajusin, että se on tämä:



Tummanruskea. Oikeasti väri on Syvä Mahonginruskea, mutta hiuksissa siitä tulee rakastamani tummanruskea. Jos oikeasti ostaisin tummanruskeaa väriä, se olisi aivan pikimusta hiuksissani.
Tämä väri tuntuu just nyt omimmalta. Okei, myönnän, että vuosi sitten halusin olla blondi ja tumma väri oli ihan kauhistus, mutta nyt tämä taas tuntuu kotoisalta. Sitä kuinka kauan, en lupaa mitään ;)


Vaihdatko sinä väriä ja jos niin, kuinka usein? :)

5 kommenttia:

  1. En vaihda, hiukseni ovat olleet lähes aina tummanruskeat. Viime keväänä päätin repäistä ja pyysin kampaajalta sellaista viileän violettia (tummaa kuitenkin) tukkaa, ja sain räiskyvän punaisen. En pidä yllätyksistä ja värjäänkin hiukseni nykyään taas itse. Sinulle näyttävät sopivan sekä vaalea että tumma tosi hyvin. :) Ja kasvoja saa minun puolestani näyttää useamminkin, olet nätti!

    VastaaPoista
  2. .Nekku.: Oho, kampaajasi taisi sekoittaa värit vähän vikaan :( Tuollainen yllätys ei tosiaan ole mieluinen. Mä värjään myös itse, se on huomattavasti edullisempaa. Ystävälläni on kampaamo jossa käyn silloin tällöin. Kiitos paljon Nekku <3 :) tuo oli kauniisti sanottu :)

    VastaaPoista
  3. Katoin samaa kuin Nekku, sulle näyttää sopivan kaikenlaiset värit tosi hyvin! :)

    VastaaPoista
  4. Mulla oli joskus teini-iässä kauhee muutos koko ajan, blondia-tummaa-lilaa-ruskeeta-punasta -kaikki mahdollinen :D Mut nyt oon jotenkin jumahtanu tosi tumman ruskeeseen/mustaan.. Ehkä sekin vähän hillitsee kun on niin vaikee lähtee ite vaalentaan tästä :s noo jospa mä vielä repäsen tästä :D sulle sopii tuo tumma tukka, nätisti tulee silmät esiin :)

    VastaaPoista
  5. Melli: Kiitos! :) Rohkeasti olen vaan kokeillut, en ole edes etukäteen ajattelut kauheasti sopiiko väri mulle vai ei, pää edellä on vaan tullut kokeiltua :D

    NINNI: Se on niin totta, että kun värjää tummaksi, sitä hetken miettii viittiikö ihan heti lähteä kääntämään kelkkaa takaisin vaaleaan. Been there, done that, MANY TIMES :D
    Kiitos paljon, kyllähän tuo tumma tukka sinistää silmiä paremmin :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)