perjantai 8. heinäkuuta 2011

Lukeminen kannattaa aina osa 1.

Nyt tulee harvinainen poikkeus postauksieni joukossa nimittäin SUURI KIRJAPOSTAUS. Blogini oli alussa ns. lifestyleblogi joka käsitteli kaikkia ihania ja elämää ilostuttavia asioita, mutta ajan saatossa pääpaino on kuitenkin kallistunut blogin kirjoittajan suureen intohimoon ja yhteen elämänsä rakkauksista, -kosmetiikkaan.
Nyt tehdään pieni paluu juurille ja poiketaan kosmetiikan maailmasta hieman muualle eli kirjoihin.

Tässä muutama hyvä kirja jotka olen lukenut ja joita voin suositella hyväksi kesälukemikseksi. 
Mennään pinoa ylhäältä alaspäin:
1. Kata Kärkkäinen - Jumalasta seuraava
Ostin tämän pokkarin muistaakseni Prisman alekorista ihan huvikseni ja suureksi yllätykseksi kirja osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi. Kata Kärkkäinen (nyk. Katariina Souri) on lahjakas kirjoittaja joka tässä kirjassa osaa kuvata parisuhteen kimurantteja sudenkuoppia ja ihmismielen pimeimpiä sopukoita erittäin hyvin. Uskon, että Kärkkäinen tuntee narsismin jollain tavalla omakohtaisesti, koska osaa kirjoittaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä uskottavasti.
Kian tulevaisuus näyttää kirkkaalta: paljon värejä, huikeita kuvioita sekä kontrasteja, metrikaupalla kangasta. Elämä vaatesuunnittelijana ja pienyrittäjänä on juuri sopivan mukavaa, samoin toimiva parisuhde. Oikeastaan kaikki on hyvin siihen asti, kun ravintolan terassilla menevät lounasruoat sekaisin ja auringon eteen astuu turhankin itsevarmalta vaikuttava mies pihvi lautasellaan. Patrikissa kaikki on toisin: hän ei ole mukiinmenevä, soma - eikä lainkaan ennalta arvattava. Kia ei pysty kovin kauan sanomaan sinnikkäälle miehelle ei, ja niin alkaa elämä, joka on kuin ikuista lauantai-iltaa. Välillä piipahdetaan illalliselle toiseen maahan, tilataan vain parasta samppanjaa ja kehitellään huimaavia liikeideoita. Patrik on täynnä yllätyksiä, mutta hiljalleen hänen pienet temppunsa alkavat saada myös tummia sävyjä. Romantiikkaan alkaa hiipiä ailahtelevia mielialoja, ja pian Kia huomaa elävänsä miehen kanssa jota hän pelkää. Pelko ja nöyryytys takertuvat hänen elämäänsä, eikä hohdokkuudesta ole enää nyrkiniskuissa jäljellä hiventäkään. Itsetuntonsa raunioilla hän joutuu huomaamaan, että aina löytyy jotakin menetettävää. Jumalasta seuraava kertoo karun tarinan tutusta aiheesta uusin kääntein. Mitä tapahtuu niille, jotka seuraavat vierestä kun toinen ei saa katsettaan irti omasta kuvajaisestaan

2.Laura Honkasalo -Tyttökerho
Honkasalon kirjan olen ostanut kirpparilta muistaakseni eurolla. Ostaessani kirjaa, minulla ei ollut mitään käsitystä kirjailijasta tai siitä mitä hän kirjoittaa. Tämäkin kirja osoittautui kivaksi lukukokemukseksi. Honkasalo kertoo kirjassaaan ikään kuin eräänlaisen suomalaisen version Sinkkuelämää-sarjasta, mutta kyseessä on paljon maanläheisemmät hahmot. Samat ihmissuhde- ja ystävyysongelmat ovat silti olemassa, tämä lienee kai ihan globaali ilmiö :) Olen hankkinut tämän kirjan jälkeen pari muutakin Honkasalon kirjaa, mutta en ole vielä ehtinyt lukemaan niitä.
Katrin, Tuulin ja Nupun tyttökerho on aina ollut olemassa. Aina on joku, jolle soittaa jos surettaa, jonka kanssa matkustella, istua trendibaareissa ja valvoa yömyöhään, juoda viiniä ja kuunnella vanhoja LP-levyjä. Jossakin tulevaisuudessa siintää pariutuneiden ihmemaa, mies ja jaloissa pyörivät lapset – niin kaukana, että sattuu.Sitten Katri tapaa elämänsä miehen. Suloisen, surusilmäisen Milon, joka haluaa kaiken: Katrin, irtosuhteet ja oman koskemattoman elämänsä.

3. Jilliane Hoffman - Cupido
Paras ystävättäreni suositteli tätä kirjaa omassa kirjablogissaan jokin aika sitten ja koska luotan hänen makuunsa aivan täysin, ostaa pätkäytin tämän kirjan hänen suosituksensa perusteella. Eikä tarvinnut katua ostosta. Kirjallisuudessa rakastan dekkareita ja murhamysteerejä yli kaiken ja voisin lukea loputtomiin ruumiinavauksista ja rikospaikkatutkinnoista. Tämä kirja tarjoaa sitä yllin kyllin. Juoni oli alusta lähtien koukuttava ja loppuhuipennus hieman puun takaa tuleva. Hoffmania on kuvailtu naispuoliseksi Grishamiksi johon minun on vaikea sinänsä sanoa mitään, koska en ole ainuttakaan Grishamia lukenut. Mutta mielestäni Hoffman osaa asiansa; kirjoittaa erittäin todentuntuisesti raaoista rikoksista ja oikeuden suhtautumisista niihin.
Kun nuori kaunis Chloe Larson raiskataan ja melkein tapetaan, kukaan ei joudu teosta vastuuseen. Mutta aika ei paranna haavoja. Chloesta tulee kivenkova juristi C. J. Townsend, nainen vailla menneisyyttä. Kaksitoista vuotta myöhemmin Townsend toimii syyttäjänä William Bantlingin jutussa. Miestä epäillään Cupidoksi, sadistiseksi sarjamurhaajaksi, joka riistää sydämen uhriensa rinnasta. Townsend tunnistaa raiskaajansa, ja menneisyyden demonit nousevat kätköistään. Townsend saa tilaisuuden jossa hänen on valittava: tapahtuuko oikeus - vai oikeutettu kosto?

4. Anna-Leena Härkönen - Ei kiitos
A-L Härkönen on ollut lempikirjailijani jo pitkään, vaikka en olekaan lukenut kaikkia hänen teoksiaan. Pidän hänestä myös ihmisenä sen perusteella minkä kuvan hänestä on saanut julkisuudessa. Sain tämän kirjan kälyltäni ja luin tämän parissa päivässä. Kirja kirvoitti monet naurut, nauroin jopa välillä ääneen ja luin isännälle pätkiä kirjasta jonka jälkeen nauroimme ääneen molemmat :D Härkönen kirjoittaa hyvin värikästä tekstiä joissa asiat sanotaan aivan niiden omilla nimillä eikä millään pikkusiveillä kiertoilmaisuilla. Huumori osuu täysin yksiin oman huumorintajuni kanssa. Kuten eräs tuttavani ilmaisi osuvasti asian:  
Kirja on niin hyvä että tekisi mieli lukiessa käyttää alleviivaustussia.
 Aivan! :D
Terävän humoristinen romaani iskee siekailematta uuvahtaneen avioliiton kipupisteisiin.
Heli Valkonen on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta
Matin ei tee mieli. Koskaan. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleece-housuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä. Kun hienovaraisista vihjeistä, kauniista puheista ja hemaisevista asuista ei ole apua, Heli turvautuu suoraan ja yhä suorempaan toimintaan – turhaan. 

5.Joe Hill - Sydämen muotoinen rasia
Sain tämän kirjan parhaalta ystävältäni parisen vuotta sitten joululahjaksi ja luin sen silloin samantien. Joe Hill on itse Kauhun kantaisän, Stephen Kingin poika joka on ilmeisesti perinyt iskältään makaaberin taidon kirjoittaa hiuksia nostattavaa tekstiä. Suosittelen lukemaan tämän kirjan kesäaikaan, koska silloin on valoisaa, ei pelota lähestulkoonkaan niin paljon. Teksti on paikoin niin hyytävää, että tuntuu kuin katselisi kauhuelokuvaa. Näin pienenä kuriositeettina voin kertoa, että eräs miespuolinen ystäväni aloitti lukemaan tätä ja palautti tämän minulle parin päivän päästä ja kertoi samalla ettei vaan enää voinut lukea tätä, koska häntä pelotti "niin s*atanasti". Että näin. Eli jos sattuu pitämään kauhusta, kannattaa ehdottomasti lukea tämä kirja.

Jude Coyne on ikääntyvä death-metal-muusikko, jonka kiinnostus makaaberiin ja yliluonnolliseen on hyvin fanien tiedossa. Kannibaalien keittokirjat ja käytetyt hirttosilmukat alkavat kuitenkin tuntua kesyiltä, kun Jude huomaa ilmoituksen netissä huutokaupattavasta sielusta. Tuhannella dollarilla Judesta tulee kuolleen miehen haamun ylpeä omistaja.
Juden ovelle tuodaan sydämen muotoinen rasia. Rasiasta löytyy kuolleen miehen puku, jonka mu-kana rauhattoman sielun on luvattu saapuvan. Judea lähinnä huvittaa: häntä eivät ole jääneet vai-noamaan sen paremmin väkivaltainen isä, hylätyt rakastajat kuin petetyt bändikaveritkaan – mitä yksi vanhuksen sielu hänelle mahtaisi?
Mutta sitten haamu onkin kaikkialla. Se kykenee tekemään itsensä näkyväksi mitä epämiellyttä-vimmillä hetkillä. Ja se on tosissaan. Se kutsuu Judea mukaansa yöpuolen tielle. Ja kun se heiluttaa hypnoottista partaveitsen teräänsä, Jude ei voi olla seuraamatta perässä.

Haluan vielä esitellä nopsasti yhden ehdottomista lempikirjailijoistani: Mari Junsgstedin.
Jungstedt on ruotsalainen dekkaristi jonka kirjoja on käännetty suomeksi tällä hetkellä 6 kpl. Kaikki kirjat sijoittuvat Gotlantiin ja kulkevat jatkumona. Eli nämä kannattaa ehdottomasti lukea kronologisesa järjestyksessä. Jokaisessa kirjassa on oma murhatarinansa, mutta kirjasta kirjaan edetään samojen vakiohahmojen  elämissä eteenpäin. Vakiohahmoja ovat poliisipäällikkö Anders Knutas sekä hänen perheensä, tv-toimittaja Johan Berg, Johaniin liittyvä kaunis nainen Emma Winarve ja Gotlannin poliisilaitoksen poliisit.
Jungstedt kirjoittaa valtavan sujuvaa tekstiä, pitää kappaleet suht lyhyinä ja osaa pitää jännityksen yllä kirjan loppumetreille asti. Olen suositellut näitä kirjoja monille ystävilleni ja perheenjäsenilleni ja kaikki ovat näistä pitäneet erittäin paljon. Omasta mielestäni ruotsalaiset taitavat dekkarin kirjoittamisen taidon enemmän kuin hyvin ja koska olen Ruotsissa syntynyt ja siellä lapsena asunut, paikat, ihmiset ja asiat tuntuvat jotenkin hyvin läheisiltä minulle.
Koko Gotlanti-sarja:
1. Kesän kylmyydessä
2.Meren hiljaisuudessa
3.Saaren varjoissa
4.Muurien kätköissä
5.Aamun hämärissä
6.Kevään kalpeudessa

Huomenna esittelen muutaman kirjan jonka aion lukea :) 

3 kommenttia:

  1. loistavia kuvia ja muuten todella kattava blogi:)
    käy katsomassa

    http://annika-diamonddiary.blogspot.com/

    t: Annika

    VastaaPoista
  2. :) Multakin löytyy blogista kirjoja ja kosmetiikkaa.
    Olen samaa mieltä noista Joe Hillin ja A-L Härkösen kirjoista. Varsinkin kun lukee kauhua minimaalisen vähän, tuo oli oikein "piristävä". Toinen kauhuromaani, minkä olen viime vuosina lukeanut, oli John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen. Elokuvakin oli hyvä, kirja on vielä paljon paljon hyytävämpi. Molemmilta löytyy onneksi lisää jos kauhunnälkä iskee :).

    VastaaPoista
  3. Mulla on tuo Katan kirja ja se oli ihan mieletön. Sen kirjan teksti tuntui niin tutulta ja semmoselta, että oon kokenut tämän. Mä ensin ajattelin, että mulla menis kirjan lukemisessa kauan. Päätin että luen aina muutaman sivun päivässä. No muistaakseni meni pari päivää, kun olin kirjan jo lukenut.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)