torstai 9. syyskuuta 2010

Kirppishuumaa.

Kuten moni lukijoistani tietää, kirppikset ovat intohimoni ja kohnaillessani kirppiksillä, löydän melkeinpä aina jotain kivaa :)

Kävimme isännän kanssa Raumalla isännän siskon luona kylässä ja koska me kaikki olemme kirppishulluja, suuntasimme ensi töiksemme siis kirppikselle :D Sieltä löysin kaksi aivan uutta tähtityynyliinaa (tyynyineen) ja nappasin nämä välittömästi mukaani :) Rakastan tähtikuviota sisustuksessa aivan yli kaiken! Ei ollut pahan hintaisia nämä ihanuudet, 7,50 € kpl :)


Kenkäfriikkinä silmiini osui uudehkot Gino Ventorin kahdet kengät ja nämä istuivat jalkaan aivan täydellisesti! Hintaa oli huimat 1 € / pari.

Aikaisemmalta kirppiskierrokselta, jonka tein ihan kotinurkillani, löysin pari Dan Simmonsin kirjaa. Huomioni kiinnittyi näihin kirjoihin, koska näissä on ehkä rumimmat kannet ever. Näyttävät lähinnä nuorten kirjoilta, ihan kaikella rakkaudella vaan :D Simmons oli minulle entuudestaan aivan uppo-outo nimi, mutta ostin nämä kaksi kirjaa kuitenkin. Kesäyön Kauhun takakannessa itse Stephen King kehuu kirjaa "vuosikymmenen parhaaksi kauhukirjaksi" (okei, kirja on kirjoitettu -91...) ja aattelin, että eihän itse kauhunmestari varmaan tyhjiä höpise. 

Kotiin päästyäni Googletin Simmonsin ja luin pari arvostelua näistä kahdesta kirjasta. Kävi ilmi, että Yön Lapset ovat Kesäyön Kauhun itsenäinen jatko-osa, joten ihan hyvä, että ostin senkin sitten. Simmons on kaiketi kirjoittanut enemmän sci-fiä (yök, en tykkää), mutta on tehnyt jonkinmoisen syrjähypyn kauhun maailmaan näillä kahdella kirjalla. Olen nyt lukenut Kesäyön Kauhua ja kyllähän se pitää otteessaan. Mitään suunnatonta pelkoa en ole vielä tuntenut kirjaa lukiessani, liekö mun pää turtunut kauhuun tai sitten 90-luvulla kauhu oli huomattavasti lussumpaa kuin tänä päivänä. Kesäyön Kauhu kertoo poikaporukasta joka elää 60-luvun amerikkalaisessa pienessä kylässä nimeltä Elm Haven. Kesäloman alettua kylässä alkaa tapahtua kummia, yksi pojista alkaa kuulla ääniä, eräs koulukaveri katoaa, maahan ilmestyy kummallisia onkaloita, joku jahtaa kuorma-autolla erästä pojista ja kasvoton sotilas kummittelee poikien pihamaalla. Kirjan tempo on ajoittain hieman hidas ja jotain epäollennaisia asioita selitetään turhankin pitkään. Toivon menon muuttuvan pelottavammaksi loppua kohden, muuten voin sanoa, että petyn pahemman kerran.

Yön Lapset on vampyyritarina ja käyn sen kimppuun tämän Kesäyön Kauhun jälkeen :) Siitä arvostelua myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)