torstai 27. huhtikuuta 2017

Paluu Buxomin pariin.



Palataanpa taas Buxomin pariin. Kirjoittelin edellisviikolla tästä Suomeen rantautuneesta meikkibrändistä, jota myy Kicks. Sain maahantuojalta kivan määrän tuotteita testattavaksi, joten näitä testirapsoja tipahtelee vielä tämän jälkeen todnäk parin postauksen verran.


Buxom Lash Mascara Blackest Black. Ripsivärit ovat aina mulle sellaisia kysymerkkejä, koska ripseni ovat mitä ovat. Hyvin haasteelliset, alaspäin sojottavat ja lyhyet. Ilman taivutinta ripseni eivät tule miksikään joten mascaran tulee olla oikeanlaista, jotta se pitää taivutukset. Siksipä uusien ripsarien testaaminen on aina jännä paikka.

Ensimmäistä kertaa avatessani tämän ripsarin mietin ensimmäiseki harjaa, joka on tässä isohko ja kuminen. Kumiharjojen kanssa mulla on ollut vähän viha-rakkaussuhdetta ja on aina arpapeliä toimiiko se minulla vai ei. Päätin kuitenkin kokeilla rohkeasti tätä, koska muut brändin tuotteet olivat jo vakuuttaneet minut aivan täysin.

Ja onneksi kokeilin. Ripsari tosiaan pitää taivutukset, se ei paakkuunnu, se erottelee, pidentää, avaa katsetta ja pysyy paikoillaan koko päivän. Erittäin, erittäin iso positiivinen yllätys ja täydet pisteet. Vaikka harja näyttää kookkaalta, se on yllättävän näppärä ja siro käyttää. Massa on mustaakin mustempaa ja se levittyy ripsiin todella helposti. Mascaraa pystyy kerrostamaankin, joka on omasta mielestäni hyvä asia. Kerrostamalla ripsiin saa lisää volyymia ja se taas antaa tehokkuutta katseeseen.



Aivan ässä tuote! Soitin tällä kertaa Turun Kicksiin ja otin selvää hinnoista. Mascaran hinta on 24 €, sekä wp-version että vesiliukoisen. Eli hinta on hyvin kohtuullinen laadukkaasta ripsiväristä. Itselläni kipuraja ripsarissa kulkee noin 30 eurossa, joten tämä osuu hienosti sen alle.


Buxom Full On Lip Polish huulikiilto oli myös iloinen yllättäjä. Tämä sarja on vakuuttanut minut jo niin vahvasti etten usko tältä hutituotteita edes löytyvänkään. Olen moneen kertaan maininnut täällä blogissani, että en tosiaan ole huulikiiltojen ylin ystävä. Olen jotenkin saanut niin karvaita kokemuksia ylitahmeista kiilloista, jotka ovat tuntuneet liisteriltä huulilla.

Tämä sen sijaan on kaikkea muuta kuin semmoinen. Tottakai huulikiilto on aina hivenen tahmea, mutta tämä ei missään nimessä ole sitä liikaa. Tässä on mukana täyteläistävä efekti ja huulikiilto tuntuu sen vuoksi hieman kihelmöivältä huulilla. Siinä on myös minttua matkassa, jonka ansiosta huulilla on mukavan raikas fiilinki.

Skanssin Kicksistä erittäin ystävällinen myyjä kertoi tämän hinnan olevan 21 €, joka on ihan myös mielestäni kohtuullinen hinta laadukkaasta tuotteesta.



Sain testattavakseni siis kaksi huulikiiltoa ja tässä on sävy Clair, joka on pieniä kultahippusia sisältävä vanhaan roosaan taittava sävy. Sävy on jotenkin hyvin lähellä omaa huulteni sävyä, joten mitään isompaa väri-irroittelua tämän kanssa en voi harrastaa, mutta katsokaa nyt tuota kiiltoa ja noita kultamurusia! Ai että! Tykkään! Täyteläistävästä efektistä en oikein osaa sanoa, koska omat huuleni eivät ole kovin kapoista mallia, mutta kyllä tästä toki ainakin oman pään sisällä tulee fiilis, että mulla on nyt ihanat pusuhuulet :)



Kokonaisuudessa meikki näytti tältä. Silmämeikin tein Dolly's Wild Side -paletin sävyillä, joka on tuttu edellisestä Buxom -postauksesta. Se on jännä miten se fiilis on jo niin kesäisissä väreissä vaikka ulkona onkin tällä viikolla satanut vaakatasossa räntää ja jalkarätin näköisiä/kokoisia lumihiutaleita. Mutta tulee se kesä sieltä kuitenkin jossain vaiheessa ja näistä sävyistä voi hakea jo kivaa inspistä kevään ja kesän meikkeihin. Vappukin on jo kohta ja silloinhan on kiva laittaa vähän kimalletta huuliin ja lilaa luomeen, eiks joo.

Mä palaan Buxomin pariin vielä lähiaikoina, joten stay tuned my friends!

Kivaa torstaita kaikille!

Tuotteet saatu pr-näytteinä maahantuojalta.



keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Rodeo Drive, baby!


Viime viikolla kerroin teille contouring -meikistä eli korostuksista ja varjostuksista. Contouringin rinnalla kulkee strobing, joka tarkoittaa pelkkien korostustuotteiden käyttöä meikissä. Strobing-meikki on vähän ehkä turhan hurja ihan arkeen, mutta juhliin tai vaikka teemajuhliin se käy hyvin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö korostustuotteita voisi käyttää muun meikin kanssa. Itse korostan aina highlighter -tuotteella poskipäät, kulmaluun, amorinkaaren, nenänpään, kulmien yläosan, leuan keskiosan ja silmien sisänurkat. Toisiin kohtiin käytän voimakkaasti hohtoa/hehkua antavaa tuotetta ja toisiin vähän iisimpää versiota. Mutta myönnettäköön kuitenkin, että olen melkoinen harakka mitä kiiltävään tulee, joten saatan innostua aina joskus hieman liikaa.






Koska olen highlighter (eli strobing eli korostustuote) -fani, olin aika lailla liekeissä saadessani testattavakseni tämän, Ofra Rodeo Drive Highlighterin. Se on niin upea ja ylellinen etteivät sanat melkein riitä kuvaamaan tätä. Minulla ei ole koskaan ennen ollut näin hienoa ja hyvää korostustuotetta! Tätä oli tosi haastavaa valokuvata, jotta olisi saanut vangittua kuvaan tämän upean hohdon.

Rodeo Drive Highlighterin hinta on 33,50 € ja sitä myy verkkokauppa Koreina. Koreinan valikoimista löytyy laaja valikoima Ofra Cosmeticsin tuotteita, mm. brändin lippulaivatuotteet nestemäiset huulipunat ja muutkin korostustuotteet. Ofra Cosmetics on tehnyt paljon yhteistyötä kuuluisien meikkitaiteilijoiden kanssa kuten MannyMUA, Nikkietutorials ja KathleenLights. Näistä etenkin Nikkie on varsinainen strobing queen. Ofran tuotteet ovat 100 % vegaanisia ja niillä on Leaping Bunny sertifikaatti.


Tässä Rodeo Drive swatchattuna. Tuote on aivan tajuttoman korkeapigmenttinen ja se levittyy tasaisesti iholle. Se on myös helppo häivyttää ja lopputulos on filmitähtimäisen upea. 




Itse suosin Rodeo Driven käyttöä poskiluulla ja nenänpäässä. Laitan tätä usein myös silmien sisänurkkiin. Se taittaa valoa uskomattomalla tavalla ja sanotaankin, että se imitoi iholla auringonsäteitä. Tämä tuote toimii kaikilla ihonsävyillä erinomaisesti, mutta voisin kuvitella, että täysiin oikeuksiinsa tämä pääsee hieman päivettyneellä ihonsävyllä. Mutta jos tämä näyttää näinkin huikealta minun kalkinvalkoisella hipiälläni, tämä näyttää kaikilla hyvältä.



Tässä pieni video vielä Rodeo Drivesta kasvoillani :) Pitäisi varmaan muuten opetella vähän tuota kameran edessä oloa, jotenkin tämä oman nassun videokuvaaminen on vaan niin kuumottavaa :D

Pakko vielä muuten linkata tähän loppuun erään amerikkalaisen tubettajan video missä hän swatchaa kahta Ofran highlighteria; Beverly Hillsiä ja sitten tätä minun arvioimaani Rodeo Drivea. Mun mielestä video on niin ihana ja tyttö siinä todella herttainen. Itselläni on juurikin samanlaista reagointia kun saan uuden ja toimivan korostustuotteen käsiini ja kokeilen sitä ensi kerran :D
Videoon pääset tästä.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan verkkokauppa Koreinan valikoimaan, sieltä löydät laajan valikoiman ihania brändejä. Koreina on keskittynyt myymään tuoteitta, jotka ovat cruelty free eli eläinkokeita vastaan.

Onko Ofra tuttua merkki sinulle? Mikä on suhteesi korostustuotteisiin?

Ofra Rodeo Drive saatu blogiyhteistyön kautta, mielipiteet omia.


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Klassikkotuoksuni.


Olen ollut tuoksujen ystävä todella kauan. Muistan miten jo lapsena nuuhkin äidin ja mamman hajuvesiä ja taisinpa suihkaistakin niitä iholleni. Hajuvesissä on minulle jotain todella ylellistä ja koen olevani lähes alaston jos en laita aamulla hajuvettä.

Ensimmäisen oikean hajuveden sain joskus 9 - 10 -vuotiaana ja hajuvesi oli Brut Faberge Darling, joka taisi olla aika monen nuoren tytön hajuvesi siihen aikaan. Pakko myöntää, että en yhtään muista enää miltä tämä tuoksu tuoksui, mutta jos nyt pääsisin sitä tuoksuttamaan, varmasti mieleen leviäisi monta muistoa. Mun tuoksumuisti on nimittäin tosi vahva ja hallitseva. Eri tuoksut merkitsevät minulle eri ajanjaksoja elämässäni - niin hyvässä kuin pahassakin - joten kaikkia tuoksuja ei vaan voi enää käyttää. YSL Babydoll, Hilfigerin Tommy Girl, Armanin Aqua di Gioia ja Lancomen Miracle ovat omalla kohdallani pilattuja tuoksuja. Niiden käyttöaikaan sisältyy ikäviä aikoja elämässä, joten en kykene enää käyttämään niitä tuoksuja.

Toisaalta taas monien tuoksujen kohdalla tilanne on toinen. Niihin liittyy niin paljon hyviä muistoja, että haluan ostaa niitä uudelleen ja uudelleen. Tänään tutustutaan kolmeen minun klassikkotuoksuuni.


JOOP All About Eve

Tämä tuoksu hurmasi minut täysin vuonna 1998 kun olin 22-vuotias. Kävin Kauppaoppilaitosta ja tähän tuoksuun liittyy valtavasti hyviä muistoja juuri siltä ajalta. Kauppiksessa sain tutustua ihmisiin, jotka ovat edelleen elämässäni tavalla tai toisella mukana. Tämä tuoksu "katosi" minulta vuosiksi ja tavallaan unohdinkin sen, kunnes se tuli minua vastaan eräässä nettikaupassa. Olin ihan ällikällä lyöty sillä luulin ettei tätä edes enää saa mistään! Tilasin tuoksun saman tien ja nyt olen käyttänyt sitä säästellen, mutta kuitenkin kohtuullisen usein. Tuoksu on aivan ihana omenainen tuoksu ja se oli ehdottomasti yksi 90-luvun lopun ikonisimmista tuoksuista. Sitä jäljiteltiin tosi paljon ja Seppälän halpistuoksuhyllystä saattoi bongata useammankin ompun muotoisen pullon. Mutta originelli on aina originelli ja sitä ei voita mikään.

Laura Biagiotti Laura

Oikeasti en edes muista kuinka mones pullo tämä on Lauraa jonka omistan. Tämä on yksi kaikkien aikojen lemppareistani. Tämän kyseisen pullon sain siipalta äitienpäivälahjaksi pari vuotta sitten. En muuten muista sitäkään, että milloin olen saanut /ostanut ihan ekan pullon Lauraa? Muistan vain, että se on ollut aina minulle olemassa. En kyllästy tähän tuoksuun koskaan! Sen suihkauttaminen iholle on kuin kotiinpaluu, joka ikinen kerta. Tämä tuoksu on ollut mukanani elämässäni niin monessa ja onneksi enemmän hyvässä kuin pahassa. Siksi se on edelleen mukanani.


Cacharel Lou Lou

Tämä tuoksu on jotain ihan kreisiä. Olen saanut tätä ensimmäisen pullon ollessani seiskaluokalla. Oikeesti -seiskalla! Aika perustuoksu 13-vuotiaalle. Mut hei kasarilla kaikki oli vähän tälleen. Tämä tuoksu siis tuo mulle edelleenkin mieleen eniten seiskaluokan. Yläasteella oleminen ei aina ollut sitä helpointa aikaa, mutta ei ehkä sitä kaikkein kamalintakaan kuitenkaan. Mulla meni vuosia välissä ettei mulla ollut tätä tuoksua, mutta jos haistoin tätä jossain, tunnistin tämän heti. Tämä on niin omanlaisensa tuoksu ja tätä ei oikein voi verrata mihinkään. Todella runsas, jopa ylitsepursuava on ehkä parhaimmat adjektiivit kuvaamaan tätä. Pari vuotta sitten jouluna rakas aviomieheni oli tätä jostain minulle löytänyt. Lou Lou on minulle juhlallinen tuoksu nykyisin, sellainen vintagehenkinen iltatuoksu. Siinä on vahva 80-luvun henki ja rakastan sitä ihan älyttömästi.

Nämä olivat minun klassikkoni. Mitkä sinun ovat?


maanantai 24. huhtikuuta 2017

Voiko meikin puhdistaminen olla näin helppoa?



Make Up Eraser -monelle varmasti jo tuttu juttu, mutta veikkaan että osalle ei. Onko meikkien poistaminen kasvoilta joskus ylivoimaisen raskasta? Ainakin silloin kun on tosi väsynyt eikä millään jaksaisi lähteä naamapesulle. Mulla on joskus tällaisia taisteluita itseni kanssa ja silloinhan on kiva kun voi mennä siitä missä ei ole aitaa ollenkaan.



Mikä tämä Make Up Eraser sitten on? Se on meikinpoistamiseen tarkoitettu puhdistusliina, joka tosiaan puhdistaa meikit kasvoilta pelkkää vettä apunaan käyttäen. Liina on tosi ihanan pehmeä, vähän kuin teddykarhun turkkia hivelisi iholle. Liina kastellaan läpimäräksi kauttaaltaan ja puristetaan suurin valuva vesi pois, jotta liinaa on helppo käsitellä. Sitten vain aloitetaan hieman pyörivällä liikkeellä puhdistamaan kasvoja.

Make Up Eraserin sanotaan puhdistavan myös vedenkestävän meikin, mutta omalla kohdallani wp-ripsari ei ainakaan oikein liikahtanut mihinkään ja sen jouduin poistamaan toisella tuotteella. Mutta vedenkestävän meikkipohjan tällä saa irti, kuten myös huulipunan. Meikinpoistaminen ei vaadi mitään järjetöntä voimanpullistelua, mutta ihan pieni hipsutuskaan ei ihan riitä. Kun liinaa kokeilee ensi kerran, tuntuman saa kyllä helposti ja meikki irtoaa.

Puhtaalla liinalla on huomattavasti mukavampi ja hygieenisempi poistaa meikit seuraavan kerran, joten liina tulisi pestä joka käyttökerran jälkeen. Liinan voi pestä pesukoneessa 30 asteen pesuohjelmassa ja se kestää suurin piirtein 1000 pesukertaa.


Kasvoillani on tässä kuvassa kohtuullisen paljon meikkiä, joten halusin näyttää teille miten tehokas tämä liina on. Bloggaajan ilme on kyllä kovin vakava jostain syystä -vissiin vähän jännittää miten tässä nyt oikein käy! :D


Ja kas näin! Puolet kasvoista on puhdistettu Make Up Eraser -puhdistusliinalla. (Tässä muuten näkee myös power of makeupin! Meikki muuttaa ulkoista habitusta kyllä isosti :)) Liinaa pyörittelemällä ihoa vasten meikki irtoaa hyvin. Silmiäkään ei tarvitse suuremmin hangata.


Tältä liina näyttää puhdistuksen jälkeen kun koko kasvot ovat puhdistettu meikistä. Liinan jäljiltä kasvot tuntuvat puhdistetuilta, mutta pakko sanoa että tähän pitää tottua. Itse käytän meikinpuhdistuksessa kaksoispuhdistusta ja olen hullun tarkka siitä, että meikit tulee kunnolla puhdistettua iholta pois. Tämä puhdistaa tehokkaasti, mutta itsellä jäi sellainen pieni epävarmuus, että tulikohan kaikki varmasti pois.....


...joten varmistin asian vielä misellivedellä :D Kyllä vaan, eipä siihen enää liiemmin mitään tarttunut, joten pakko uskoa, että liina tosiaan poistaa meikit! Tämän jälkeen olen ollut aika myyty tälle tuotteelle, sillä helpottaahan tämä nyt elämää ihan kamalasti. Ja kun miettii reissaamistakin, ottaa vain liinan mukaan, koska vettä varmasti löytyy paikan päältäkin.


Iso peukku siis tälle tuotteelle! Mikäli tämä alkoi kutkuttamaan sinua, omasi voit tilata helposti ihanasta nettikaupasta, Koreinasta. Liinan hinta on 24,90 €.

Onko tämä tuote sinulle entuudestaan tuttu? :)

Make Up Eraser saatu pr-näytteenä Koreinasta, mielipiteet omia.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Alkuvuoden leffat.

Olen ottanut tavaksi kirjoitella blogiin katsottujen leffojen arvioita. Tänä vuonna ollaan Mikken (=Isäntä) kanssa oltu hyvinkin aktiivisia leffojen katsojia, jonka vuoksi teen nyt pienen välirapsan. Muuten saattaisi loppurapsa venyä kamalan pitkäksi. Leffassa ei olla kertaakan käyty vielä tämän vuoden puolella, mutta telkkarista ollaan kytätty montakin hyvää elokuvaa ja tyhjennelty omia leffavarastoja. Mikke ruukaa ostaa usein uusia leffoja bluereiskoina ja sitten katsellaan niitä kun on aikaa. Onneksi neiti alkaa olemaan jo sen verran iso, että tätä leffaharrastusta pystyy nykyisellään hyvin harrastamaan.

Mutta kurkataanko mitä kaikkea ollaan tänä vuonna nähty!


War Horse (2011)

Pakko myöntää tietämättömyyteni, mutta ennen kuin tämä leffa tuli telkkarista, en tiennyt tämän olemassaolosta yhtään mitään. Ööh ja tämä on ollut Oscar-ehdokkuudellakin! En tajua miten tämä olikin mennyt ohitse. Joka tapauksessa kyseessä on eeppiseltä haiskahtava ja maiskahtava, liikuttava tarina hevosesta, joka matkaa omistajalta toiselle Ensimmäisen Maailmasodan aikana. Elokuva on tosi hieno ja roskia menee silmään tämän tästä elokuvan edetessä. Steven Spielberg on tarinankerrojana uskomaton velho. Todella hyvä! Trailer tästä.


Skummtimmen - Hämärän Hetki (2013)

Johan Theorinin saman nimiseen kirjaan pohjautuva jännityselokuva oli todella uskollinen kirjalle. Hyvä niin, olen nimittäin lukenut kaikki Theorinin kirjat ja tämä oli niistä ensimmäinen. Ruotsalaiset osaavat erinomaisesti tehdä nordic noir -tyyppisiä elokuvia ja tämä oli tyyppiesimerkki sellaisesta. Niin kuin kirjassakin myös tässä elokuvassa jännitys säilyy loppumetreille asti ja mikään ei olekaan siltä miltä ensiksi näyttää. Toivon, että Theorinin toisesta kirjasta, Yömyrsky tehtäisiin myös filmatisointi. Jättebra, säger jag. Trailer tästä.


The Big Wedding (2013)

Livin tiistaileffana tullut The Big Wedding olisi voinut olla hyvä. Huom.olisi. Ainakin kun katsoo näyttelijäkattausta. Mutta ei. Ei vaan osunut maaliin, ei oikein ollenkaan. Perusidea leffassa on, että perheen adoptiopojan biologinen äiti on tulossa häihin ja sattuu tottakai olemaan fundamentalisti katolinen, joka ei hyväksy avioeroa. No tietenkin kundin ottovanhemmat ovat eronneet. Sitten alkaakin kauhea farssinäytelmä missä uudet ja vanhat vaimot sekoittavat pakkaa ja kohta kukaan ei tiedä kuka on kenenkin kanssa. Perheen muut lapset ovat omalla laillaan epätasapainossa; toinen on raskaana ja ei ehkä oikein halua äidiksi ja toinen ei ole koskaan edes harrastanut seksiä ja kaikki luulee hänen olevan homo. Elokuva on aikamoinen sillisalaatti vähän kaikkea ja jotain jopa liikaakin. Itse katsoin tämän väen vängällä loppuun ja elokuvan loppupuoli menikin puhelinta selatessa. Yhtäkkiä vaan huomasin, että kas, lopputekstit. En suosittele. Trailer kuitenkin tästä.


Parenthood (1989)

Parenthood on aivan ihana elokuva, vaikka onkin jo kohta 30 vuotta vanha. Näyttelijäsuoritukset ovat erinomaiset ja elokuvan tunnelma on jotenkin tosi ihana, lämminhenkinen ja koskettavakin. Tästä elokuvasta on tehty 2000-luvulla tv-sarja Samaa Sukua, jonka esittämisen MTV3 päätti loogisesti lopettaa neljänteen kauteen vaikka kausia on tehty peräti kuusi. Tv-sarja oli myös hyvä ja seurasimme siitä kaikki jaksot, jotka MTV3 lähetti. Trailer tästä.


The Conjuring (2013)

Rakastan kunnon kauhuelokuvia, mutta olen siitä nössö, että en vaan pysty katsomaan niitä ilta-aikaan pimeällä. Mutta päivällä kyllä hyvinkin. Katsoimme Mikken sairasloman aikana alkuvuodesta tämän leffan, joka oli ollut meillä laatikossa jo jonkin aikaa. Koska kumpikaan meistä ei ollut perehtynyt tähän leffaan oikein mitenkään, emme olleet osanneet tarttua tähän aiemmin. Tämän nähtyämme harmitti oikein, että ollaan muhitettu tällaista helmeä laatikossa niinkin pitkään. Kyseessä on tositapahtumiin perustuva tarina Ed ja Lorraine Warrenista, pariskunnasta ketkä tunnettin paranormaaleihin tapauksiin erikoistuneina ihmisinä. Heistä Lorraine on vielä elossa, mutta Ed on menehtynyt jokin aika sitten.  Elokuva on suoraan sanottuna hemmetin pelottava ja hyvin tehty.  Se on saanut IMBd:ssä 7,5, joka on kauhuelokuvaksi erinomainen pistesaldo ja metascorekin on 68. Jos kaipaat karmivaa kauhua, tämä on oikeaa herkkua siihen nälkään. Trailer tästä.




Amy (2015)

Amy Winehousen surullisen ja lyhyen elämän läpileikkaus. En ole koskaan ollut mikään suurempi Amyn fani, mutta tykkään toki hänen biiseistään, etenkin Back to Blackista. En kuitenkaan omista esimerkiksi yhtään hänen kokonaista albumia. Tämä dokumenttielokuva kuitenkin kiinnosteli, koska Amy oli hyvin ristiriitainen persoona; todella lahjakas, mutta hyvin hauras, hyväksikäytetty ihminen. Elokuvasta ei tosiaan tule hyvä mieli, eikä siinä ole onnellista loppua kuten me kaikki tiedämme. Trailer tästä.




Spectre 007 (2015)

Nyt kyllä Bondille oli tapahtunut jotain kummallista. Daniel Graig on jäänsinisine silmineen aikamoinen Mr.Bond, mutta on pakko todeta, että tämä elokuva oli huono! Katsoimme tämän kahdessa vai peräti kolmessa eri osassa ja painoimme tämän tästä blueray-soittimen display-nappulaa. Joka kerta se tuntui näyttävän, että elokuvaa oli vielä jäljellä 1,5 h. Elokuvassa ei oikein ollut mitään (järkevää) juonta eikä niitä huimia juttuja joita Bondiin kuuluu (rotkoon syöksyvän lentokoneen perään hyppääminen ja sen ohjaaminen takaisin taivaalle, -kyl te tiiätte nää legendaariset). En ihmettele jos Danielia ei oikein enää huvittaisi tehdä enempää Bondeja, jos kässärit ovat näinkin väsyneitä. Skyfall oli aivan omaa luokkaansa ja tämä oli sitten taas tämmöinen 2,5 h kestävä haukotus. Trailer kuitenkin tästä.




The Conjuring 2 (2016)

Koska ykkösosa oli niin älyttömän hyvä, pakkohan tämä kakkonenkin oli ostaa ja katsoa. Ihan yhtä hyytävää menoa oli jälleen. Tarina kertoo jälleen Warrenin pariskunnan kohtaamasta paranormaalista jutusta, joka sijoittuu Englantiin. Googlettamalla hommasta löytyi paljonkin tietoa eli jälleen kerran kyse oli tositarinaan perustavasta juonesta. Elokuvassa on mukana yksi niin nästi hahmo -kuvassa näkyvä pahoilaisnunna- josta näen vieläkin painajaisia. Mikke järkytti mua yks ilta sanomalla, että hei, seisooko se Conjuringin nunna meidän sängyn päässä? Ei muuten naurattanut yhtään eikä kyllä paljon nukuttanutkaan sen jälkeen. Miehelläni on välillä hyyyyvin sairas huumorintaju. Kauhunnälkään jälleen kerran erinomaista sapuskia. Kolmososaa ootellessa. Trailer tästä.




The Revenant (2016)

Ja sitten elokuva, josta Leo sai viimeinkin Oscarinsa. Ja ihan ansaitusti. Olihan tämä ihan tajuttoman hyvä, vaikkakin aika brutaali. Itkettikin monessa kohtaa, siinä yökötyksen ohessa. Hieno tarina, hienot näyttelijäsuoritukset, hieno elokuva. Ja hienot maisemat! Semmosta jylhää vuoristomaisemaa jaksaa aina katsella tämmönen suomalainenkin pönöttäjä. Jos et ole nähnyt, katso ihmeessä. Ei mene kaksi tuntia hukkaan. Trailer tästä.




Rush (2013)

Tässä taas elokuva, jonka olemassa olosta oltiin ihan ulkona. Rush kertoo kahdesta F1 -legendasta Niki Laudasta sekä James Huntista. Jälkimmäinen oli itselleni täysin tuntematon, mutta johtunee varmaan aika pitkälti siitä, että en ole ollut mikään hirveän intohimoinen formulafani ja toisekseen Huntin valtakausi sijoittuu niihin vuosiin kun olen ollut vauva, joten... niin. Niki Lauda sen sijaan on tuttu nimi ja muistan lapsena kuulleeni Laudan nimen useasti kun isäni puhui Formuloista. Niki Laudalle kävi F1:sissä aivan järkyttävä onnettomuus, josta ihmiset myös muistavat hänet. Onnettomuus käydään tässä elokuvassa hyvin tarkkaan läpi. Elokuvan voi katsoa vaikka ei olisi koskaan kuullutkaan F1:sistä. Tarina on koskettava ja se kerrotaan erittäin hyvin, joten mistään ei jää paitsi ja kärryillä pysyy asiaan vihkiytymätönkin ihminen. Leffan loputtua (ja ehkä vähän sen aikanankin) oli pakko Googletella James Huntia ja Laudaakin, koska tiedonjano valtasi mielen. Tykkäsin! Trailer tästä.




Fifty Shades of Grey (2015)

Jaahans. Mistä sitä alottaisi tämän kohdalla. Ehkäpä siitä, että jos IMBd antaa elokuvalle arvosanaksi 4 pilkku jotain, olisi kannattanut uskoa siihen. Mutta pakkohan tämä "kohu"elokuva nyt oli katsoa ja todeta itse, että neljä pilkku jotain on vitusti yläkanttiin annettu (anteeksi vee-sana). Tämä elokuva on niin hurjaa skökködöödöötä, että apua. Fifty Shades of Shit. Ensinnäkin jos Christan Grey (vai mikä tämän pääjampan nimi olikaan) olis ollut alkuperäisen castingin mukaan Charlie Hunnam ääni kellossani olisi ehkä toinen. Mutta kuka tämä ilmeetön jamppa tässä miespääosassa edes on? Dakota Johnson ainakin varmisti elokuvan aikana sen, että tissit tuli näytettyä ja siinä ohessa jotain näyttelemisen tapaista. Tämä oli niin niin niin luokattoman huono eikä tässä oikeasti ole mitään juonta. Kakkososan katsominen ei tosiaan ole must see -elokuvien kärkipäässä. Mietin onkohan tämä elokuva jonkun mielestä oikeesti hyvä? Trailer tästä.




47 Ronin (2013)

Mikke oli jossain vaiheessa ostanut tämän elokuvan ja katsoimme sen eräänä lauantai-iltana kun ei muutakaan ollut. Tarina oli ihan ok, mutta ei todellakaan mikään huikea. Trailerissa itse asiassa on jotenkin kovempi meno kuin elokuvassa oikeasti olikaan. Vähän silleen hämäävää ja harhaanjohtavaa. Mutta ihan ok ja semisti viihdyttävä pätkä. Kyllä tämän kerran katsoi. Ja söi vähän popcornia samalla. Trailer tästä.




Teit Meistä Kauniin (2016)

Apiselokuva tuli jokin aika sitten telkkarista ja pakkohan se oli katsoa, vaikka en nyt mikään superfani olekaan. Tykkään siis Apulannasta, mutta varmaan silleen kuin moni muukin, joka kuuntelee radiota. (Ja hei, huomasin että tämä sattuu tulemaan taas tänään Neloselta!) Elokuva oli todella iso positiivinen yllätys ja pitää antaa krediittiä hienoista näyttelijävalinnoista. Tuukka Temosta näyttelevä kundi on pelottavan saman näköinen kuin itse Temonen. Toni Wirtasta esittävä jamppa oli upeasti opetellut Tonin puhetyylin ja maneerit. Elokuva on hieno aikalaiskuvaus ja koska olen itse ysärillä ollut teini (olen siis Wirtasta vuoden nuorempi), oli jotenkin niin nostalgista katsoa elokuvasta mm. sen ajan muotia. Hieno lavastus ja puvustus. Yleisö-Jussi meni siis oikeaan osoitteeseen. Trailer tästä.



Bodom (2016)

No nyt! Suomalaista kauhua! (Mitä se on?) Jotenkin oletusarvoisesti oltiin tästä vähän skeptikkoina, mutta ei tämä ihan mitään sysipaskaa ollut. Bodomin tapahtumat sinänsä kirvoittaisivat jo muhevan kauhuleffan ja itse asiassa kun kuulin tästä leffasta eka kerran, luulin että kyseessä on tarina sieltä 1960-luvun alusta. Mutta ei, ihan nykyaikaa tässä elelllään. Elokuvassa on vänkä käänne ja juonessa jätetään hyytävästi vähän kysymyksiä auki, mutta siltikin tästä jäi jotain puuttumaan. Aihe on niin herkullinen, että sillä olisi voinut surutta mässätä vähän isomminkin. Nyt ikään kuin juostiin aihe läpi ja sitten tulikin jo lopputekstit. Henkilöhahmot jäivät valitettavan ohuiksi. Miklu muuten vetää ihan ok roolin, noin niinkuin amatöörinäyttelijäksi. Ehkä jonain päivänä me finskitkin opimme tekemään veret seisauttavaa kauhua? Tämä nyt oli jo askel siihen suuntaan. Trailer tästä.

Siinäpä ne tämän kevään tähän asti kytätyt. Löytyikö samoja mitä olet itse nähnyt?

Kuvat: Google.



torstai 20. huhtikuuta 2017

Korosta korkeat, varjosta matalat.


Korostaminen, varjostaminen, contouring, ....näitä termejä riittää. Itse olen käyttänyt korostusta/varjostusta meikissäni jo pitkään ja enkä enää osaa tehdä meikkiä edes ilman niitä. Monelle tämä juttu lienee jo ihan peruskaurapuuroa, mutta törmään kuitenkin välillä siihen, että kaikki eivät tiedä mitä korostaminen/varjostaminen tarkoittaa. Ja ennen kaikkea miten se kannattaa tehdä. Joten tämän päivän postaus on pieni tutorial siihen hommaan. Olen suunnitellut tämän kirjoittamista jo jonkin aikaa ja juttelin tässä eräänä päivänä jälleen yhden ystäväni kanssa kuka sanoi, että tee postaus tästä, kun mä en tajua tästä hommasta mitään. Joten tässä tulee! HUOM! Mähän en ole sitten mikään ammattilainen näissä meikkihommissa, joten älkää pompatko kattoon jos neuvon "väärin" jonkun mielestä jotain tässä. Tämä perustuu ihan omaan oppimaani joten sillä mennään. Meikkaaminen kun ei nyt ole kuitenkaan mitään haudanvakavaa hommaa, eiks vaan.

Contour -meikki tarkoittaa siis suomeksi sitä, että kasvojen korkeita kohtia (kulmaluut, poskipäät, leuka, amorinkaari, otsan keskiosa, nenänpää, nenänvarsi) korostetaan valoa taittavilla tuotteilla. Kasvojen varjokohtiin (poskiluun alapuoli, leukaperät, nenän sivut, ohimot, hiusraja) levitetään tummempaa varjostustuotetta, joka luo kasvoille kolmiulotteista efektiä ja tuo syvyyttä meikkiin. Kasvojesi piirteet tulevat contouringissa paremmin esiin.

Tarvitset siis tummemman värin varjostuksiin, vaalean/hohtavan värin korostuksiin, peiteaineen silmänalusiin ja halutessasi neutralisoivia sävyjä ihon eri tarpeisiin. Tämä tarkoittaa esim. voidemaisia peiteaineita couperrosaan, näkyviin verisuoniin, punoitukseen jne. Meikkipohjan tarkoitus on saada kasvojen iho näyttämään tasaiselta sävyltään ja lisäksi luomaan contouringin avulla valoa ja varjoja.




Korostamiseen ja varjostamiseen on markkinoilla tuotteita erittäin runsain mitoin. On nestemäisiä, voidemaisia, puuterimaisia, jauhemaisia ja vaikka minkämaisia tuotteita. Itse suosin voidemaisia sekä puuterimaisia contouring -tuotteita. Omalle ihosävylle löytyy myös omansa, joten sen suhteen kannattaa tutkia paketteja ennen kuin rientää kassalle. Korostustuotteissa on olemassa vielä kylmiä ja lämpimiä sävyjä valittavana.

Joko olette ihan sekaisin näistä kaikista termeistä ja jutuista? :D

Jos ette, niin jatketaan. Omat suosikkini ovat Isadoran Face Sculptor -paletti sävyssä 03 Nude ja NYX Wonder Stick sävyssä 04 Universal. Kun olen tehnyt korostustukset iholleni, häivytän ne aina meikkimunan avulla. Ja häivytys tapahtuu taputtelemalla, ei hinkkaamalla. Jos liikutat meikkisientä eestaas iholla, meikkipohja sekä korostus/varjostustuote lähtevät liikkeelle eivätkä enää ole sillä paikalla kuin on tarkoitettu, joten muista tehdä häivytys aina taputtamalla.

Contour -meikissä on todella tärkeää häivyttää etenkin varjostusten rajat hyvin, jotta meikki näyttää kauniilta. Varjostamisen kanssa kannattaa päivämeikissä olla vähän varovaisempi ettei mene överiksi. Ja koko contouringia kannattaa muutenkin harjoitella ihan rauhassa ja tutustua kasvojen korkeisiin kohtiin sekä varjokohtiin huolella. Kasvojen muoto ja malli ratkaisevat suuresti myös mihin kohtaan valot ja varjot lankeavat. Mutta harjoitus tekee mestarin, uskokaa huviksenne! Ja kun homman oppii, sitä ilman ei tahdo olla.


Lähdetään liikkeelle tästä eli olen tehnyt meikkipohjan valmiiksi, joka siis käsittää primerin ja meikkivoiteen sekä peiteaineet. Tässä vaiheessa ei kasvoja ole korostettu/varjostettu vielä mitenkään.


Ja tässä sitten ollaan päästy itse asiaan. Olen käyttänyt NYX Wonder Stickiä apunani valo- ja varjokohtien merkitsemiseen. Nämä ovat minun valoni ja varjoni, mutta jokaisen tulee tosiaan huomioida omansa oman kasvojen muodon mukaan. Nämä ovat siis suuntaa antavat missä kohtaa kasvoja kulkee valot ja varjot.


Näissä kuvissa olen häivyttänyt contour-sävyt meikkimunan avulla ja näin on luotu valot sekä varjot meikkipohjaan. Käytän aina puuterimaista contour-tuotetta iholleni kun olen levittänyt ensin puuterin tämän vaiheen jälkeen. Puuterimainen tuote sinetöi korostukset ja varjostukset hyvin omille paikoilleen.


Tämä kuva havainnollistaa hyvin sen miten paljon korostaminen ja varjostaminen muuttavat meikkiä. Meikkipohjaan tulee syvyyttä, eloa, tasaisuutta ja kasvot saavat paremman sekä selkeämmän muodon.



Tässä siis pieni infopaketti korostamisen ja varjostamisen maailmaan. Toivon mukaan ne ketkä tämän asian kanssa olette pähkäilleet ja ne kenelle tämä oli täysin uutta, saitte tästä irti jotain :) Tämä on se miten itse teen contouringin. Mikäli haluat katsoa asiasta videotuton, täältä löydät hyvän sellaisen. Youtube on täynnä contour-tutorialeja joista valita, mutta mielestäni tämä on selkeä ja hyvä.

Jos itse tuotteet alkoivat kiinnostaa, niin NYXin Wonder Stickin voit tilata ihanasta verkkokaupasta, Beauty Pop Upista (tästä klik) ja Isadoraa löydät hyvin varustelluista tavarataloista :)

Tulossa on lähiakoina myös strobing -meikki ja lisää infoa korostustuotteista :)

Suositko sinä contouringia meikissäsi?

Postauksen tuotteet saatu pr-näytteinä.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Stagecolor ARVONTA.


Eilen lupailin juhlameikkipostauksessani teille jotakin mukavaa ja tässä tulee! Arvon kuvassa näkyvät tuotteet yhdelle onnekkaalle! (Ja tuotteet lähtevät voittajalle tottakai avaamattomina versioina, kuvassa näkyvät ovat omat kappaleeni) Jee! Eli nyt sinulla on mahdollisuus voittaa itsellesi nämä ihanat juhlameikkituotteet.


Meikit voit voittaa itsellesi noudattamalla näitä sääntöjä:

1. Olet blogini seuraaja (Google, Blogit.fi, Instagram, Bloglovin jne.)

2. Kommentoi alle s-postiosoitteen kera mikä on meikkituote, jota ilman et koskaan tee meikkiä eli luottotuotteesi. Voit osallistua myös lähettämällä viestin nonnula(at)gmail.com, viestikenttään teksti Stagecolor.

3. Arvonta alkaa ke 19.4.2017 klo 07.00 ja päättyy ke 26.4.2017 klo 23.00. Tällä aika välillä tulleet sääntöjen mukaiset osallistumiskommentit pääsevät mukaan arvontaan. 

4. Palkinto on sponsoroitu ja se toimitetaan ainoastaan Suomeen.

5. Arvonta on voimassa myös blogini Facebook-sivuilla. Voit klikkailla siellä myös itsesi tykkääjäksi, jos et ole sitä vielä tehnyt :)

Onnea matkaan! :)